Metsät & raha | "Vetyputki tulee sinne, missä tarvetta on" - Metsälehti

Etelä- ja Länsi-Suomeen suunniteltu vedynsiirtoverkosto on edennyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (yva) asti.

”Jotta yva-menettely on mahdollista saada päätökseen, sen rinnalla kulkee lopullisen reitin valinta”, totesi luvituspäällikkö Merja Autiola Gasgridiltä.

Autiola esitteli vedynsiirtohanketta torstaina Metsälehden Metsät & raha -lukijatapahtumassa Tampereella.

Gasgrid on valtio-omisteinen yhtiö, joka kehittää vedynsiirtoverkostoa Suomeen. Verkoston on määrä yhdistää vedyn tuotanto- ja kulutuspisteet Suomen sisällä ja myös Euroopan laajuisesti.

Verkoston rakentamiskaavailujen taustalla vaikuttaa visio siitä, että sähkön rooli on kasvamassa voimakkaasti Euroopan energiantuotannossa ja -kulutuksessa. Siellä missä sähköistyminen ei ole mahdollista, vety ja biometaanit ovat vaihtoehto.

”Uutisia vetyteollisuuden merkittävästä kehittymisestä ei ole kuulunut. Se tarkoittaa, että koko putkea ei rakenneta kerralla, vaan se rakennetaan sinne, missä tarvetta on”, Autiola totesi.

Rakentamisen on määrä alkaa jossain päin Suomea aikaisintaan 2030-luvun alussa.

Maanomistajilta kerätty palautetta

Toistaiseksi putken reittiä on linjattu pelkkänä karttatarkasteluna. Kaavaillulle reitille osuneilta maanomistajilta on kerätty palautetta, jota onkin Autolan mukaan kertynyt runsaasti.

Sen pohjalta reititystä ollaan valmiita muuttamaan.

”Vasta kun lopullinen reitti alkaa muotoutua, meillä on valmius lähteä hakemaan lunastus- ja vesilupia.”

Autiolan mukaan reitti on suunniteltu niin, että asutus kierretään mahdollisimman tehokkaasti. Suunnittelussa on käytetty 30 metrin suojaetäisyyttä, vaikka 15 metriäkin katsotaan yleisesti riittäväksi.

”Ehdoin tahdoin emme ole asuinrakennusten vierelle menossa.”

Toisaalta verkosto pitää vetää sinne, minne uskotaan syntyvän vedyn tuotantoa ja käyttöä.

Vetyputki olisi periaatteessa helppo vetää nykyisten voimalinjojen mukaisesti, mutta teräksisen putken katodinen suojaus ei toimi voimalinjojen läheisyydessä. Siksi putkea varten tarvitaan kokonaan oma linjaus, Autiola kertoi.

Metsäalueille on syntymässä vetyputken rakentamista varten korkeintaan 37 metriä leveä, puuton vyöhyke. Putki kaivetaan maahan vähintään metrin syvyyteen, käytännössä usein selvästi syvemmälle.

Myöhemmin maastoon jää näkyville käyttöoikeusalue, jonka leveys on 10 metriä. Gasgrid sitoutuu pitämään tämän alueen puustosta vapaana.