Haastattelu | Metsätalouden ytimessä

Metsä Group kasvattaa hankintapuun ostojaan, kertoo yhtiön tuore puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen.

Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen ennakoi puukauppavuodesta hyvää. Yhtiön puuntarve kasvaa lähivuosina, kun Rauman saha ja Kemin biotuotetehdas käynnistyvät. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

”Tämä on vähän kuin paluu juurille.” Näin kuvailee urakehitystään Jani Riissanen, joka aloitti Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaavana johtajana joulukuun alussa.

Riissasella on takanaan parikymmentä vuotta Metsä Groupissa. Hän aloitti uransa puun kuljetukseen ja korjuuseen liittyvissä tehtävissä ja on viimeiset 15 vuotta työskennellyt mekaanisen metsäteollisuuden parissa – niistä viimeiset viisi vuotta Metsä Fibren sahaliiketoiminnan johtajana.

”Toisaalta oli hieman haikea jättää sahat, kun Rauman sahakin on melkein lähtenyt liikkeelle, mutta toisaalta on mukava tulla ikään kuin takaisin kotiin Metsä Forestin puolelle. Täällä ollaan ihan suomalaisen metsätalouden ytimessä”, Riissanen sanoo.

Alkaneesta puukauppavuodesta hän ennakoi hyvää.

”Korona aiheuttaa epävarmuutta, mutta näkymät ovat siitä huolimatta varsin hyvät. Sellaista buumia, joka sahapuolella nähtiin viime vuonna, ei tällä hetkellä ole. Peruskysyntää kuitenkin on, ja puulle on tarvetta jo ilmastonäkökulmastakin.”

Puuntarve kasvussa

Metsä Groupin puuntarve kasvaa lähiaikoina, kun Rauman saha ja Kemin biotuotetehdas käynnistyvät. Rauman saha, jonka on tarkoitus käynnistyä vuoden loppupuolella, käyttää vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiota mäntytukkia. Kemin biotuotetehdas, joka käynnistyy näillä näkymin ensi vuonna, kasvattaa Metsä Groupin vuotuista puuntarvetta 4,5 miljoonaa kuutiota.

Riissasen mukaan Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan puuntarve on tarkoitus kattaa pääosin kotimaisella puulla.

”Suurin osa Kemin biotuotetehtaan käyttämästä puusta hankitaan Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Ruotsista on tarkoitus hankkia vuosittain noin miljoona kuutiometriä.”

Kemin biotuotetehtaan hankinta-alueelta korjattavat tukkipuut myydään lähtökohtaisesti paikallisille sahoille.

Hankintapuu kiinnostaa

Rauman saha näkyy Riissasen mukaan jo puukauppamäärissä, Kemin biotuotetehdas ei juurikaan. Varsinkin Kemissä Metsä Group toivoo kattavansa osan tehtaan puuntarpeesta hankintahakkaajien avulla.

”Hankintapuu on meillä ihan merkittävässä roolissa. Jatkossa sen ostomäärät kasvavat”, Riissanen ennakoi.

Tällä hetkellä Metsä Group ostaa vuosittain joitain miljoonia kuutioita hankintapuuta. Tarpeen ennakoidaan kasvavan ensi vuodesta lähtien.

”Etsimme nyt sopivia hankintahakkaajia ja lähdemme sitten tekemään sopimuksia heidän kanssaan.”

Pystykaupassa Metsä Group lanseeraa harvennusmetsiin järeysrunkohintaa. Siinä harvennettavat puut myydään kokonaisina runkoina ja puista maksettava kuutiohinta määräytyy puuston keskijäreyden mukaan.

Puunostajan ja -jalostajan kannalta tämä on usein perinteistä tavaralajimenetelmää parempi vaihtoehto, sillä puiden katkontaa ei tarvitse lyödä lukkoon puukauppavaiheessa. Riissasen mukaan myös metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä.

”Näkisin, että järeysrunkohinnalla on edellytykset tulla merkittäväksi vaihtoehtoiseksi hinnoittelumenetelmäksi.”

Palvelutarpeet muuttuvat

Metsäpalveluissa painopiste on Riissasen mukaan digitaalisissa palveluissa. Ne kytkeytyvät kuitenkin yhä tiiviisti perinteisiin palveluihin.

”Esimerkiksi avaimet käteen -palvelua on tarjottu metsänomistajille pitkään. Kun siihen yhdistetään digitaaliset palvelut, pystyy metsänomistaja seuraamaan prosessin kulkua tarkasti, vaikkei metsässä kävisikään.”

Siihen Riissanen ei usko, että digitaaliset palvelut korvaisivat esimerkiksi metsänomistajien ja puunostajien tapaamiset kokonaan.

”Kyllä metsässäkin varmasti tavataan, mutta jos digitaalisten palveluiden avulla saadaan esimerkiksi tarkempia puustotietoja jo lähtökeskusteluun, voidaan metsässä keskittyä metsänomistajan tahtotilan hahmottamiseen.”

Riissanen arvioi, että jatkossa palvelutarpeet painottuvat yhä enemmän myös luonnonhoitoon, tulevaisuudessa ehkä myös EU:n tavoitteiden täyttämiseen.

”EU:n osalta ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Tässä vaiheessa on vaikea ottaa kantaa vaikutuksiin, joita puukaupalle tai metsäpalveluille mahdollisesti aiheutuu.”

JANI RIISSANEN

  • Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja
  • 48-vuotias
  • asuu Espoossa, kotoisin Joensuusta
  • työskennellyt Metsä Groupissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1998
  • metsänhoitaja
  • vaimo ja kolme lasta
  • harrastaa hiihtoa, suunnistusta, hiihtosuunnistusta ja metsästystä
  • omistaa sen verran metsää, että pääsee metsätöihin ja metsälle sekä pysyy kiinni metsänomistajan arjessa

Kommentit (1)

  1. Älkääs koneyrittäjät ja metsänomistajat menkö tähän miinaan. Miksi Ruuppi sopii koneyrittäjän kanssa yhtään mitään hankintahakkuusta, kun se on metsänomistajan ja koneyrittäjän kesken sovittava asia –> kummaltakin kate ja neuvotteluvoima pois. Haisee ja maistuu siltä iteltään

Puukauppa Puukauppa

Kuvat