Tapio Tillillä on toukokuun puolivälissä ollut kiireinen päivä OP ryhmän Vallilan pääkonttorilla Helsingissä. Hän on perehdyttänyt osuuspankkien omaa väkeä metsäsijoittamisen aiheisiin aamusta asti. Sitä Tilli ei muista, milloin viimeksi kokoushuoneessa olisi ollut hänen lisäkseen joku muu muuten kuin videon välityksellä.

Konttorilla on etätyöaikana väljää, mutta Tilli on mielellään toimiston tehokkaiden laitteiden äärellä. Työ sisältää paljon tulostamista, kopioimista ja allekirjoitettujen asiakirjojen skannaamista.

OP-metsänomistaja-rahaston salkunhoitajana hän vastaa 10 600 sijoittajan metsäomaisuudesta. Sijoittajat voivat ostaa rahastosta osuuksia ja saada osuuksiensa suhteessa tuottoa rahaston puukaupoista, tuulivoimarakentamisesta ja kiinteistöjen arvonnoususta.

”Tämä on samanlainen härveli kuin osakerahasto.”

Suurin osa sijoittajista on ”osuuspankkilaisia piensijoittajia”. Minimisijoitus oli alkuun 10 000 euroa. Palautteen perusteella summa puolitettiin ja lopulta raja poistettiin kokonaan. Halutessaan rahastoon voi siis sijoittaa vaikka viisikymmentä euroa.

Metsätilojen hinnat korkealla

Metsänomistusta ilman huolta veroilmoituksen jättöpäivästä, uudistamisista, taimikonhoidoista tai oikeastaan mistään muustakaan sellaisesta. Kuulostaa houkuttelevalta ja samoin ajattelee moni, jolla on jäänyt ylimääräistä taskun pohjalle.

”Tämä on ollut erittäin suosittu. Rahaston koko on 314 miljoonaa euroa. Viime vuosina on jouduttu hillitsemään rahan tuloa.”

Normaalisti uusia sijoituksia rahastoon otetaan neljännesvuosittain, mutta vuonna 2020 kaksi kvartaalia piti jättää väliin. Rahastoon otetaan rahaa se määrä, mikä saadaan sijoitettua markkinoille eli ostettua lisää metsää. Nytkin rahasto on kiinni ja uusia sijoituksia otetaan vasta heinäkuussa.

Varsin mittavaa OP:n metsätilakauppa on ollutkin. Tällä hetkellä metsää on liki 100 000 hehtaaria.

Salkunhoitajan katsauksessa kerrotaan, että vuoden 2021 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana rahasto on tehnyt 60 tilakauppaa. Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan kuluvan vuoden aikana Suomessa on ehditty tehdä kaikkiaan reipas 600 yli kymmenen hehtaarin metsätilakauppaa.

”Metsätilamarkkina on aika lailla kireä, kuuma. Rahastot ja muut institutionaaliset sijoittajat ovat lisänneet kysyntää ja nostaneet hintatasoa.”

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että myös tarjonta on lisääntynyt. Korkea hinta houkuttaa luopujia.

Ostettavia kohteita haetaan monista kanavista. Metsänhoitoyhdistysten markkinapaikka verkossa on yksi merkittävä väylä. OP:lle on kuitenkin kilpailijoihin nähden etua siitä, että osuuspankilla on perinteisesti ollut asiakkaina metsänomistajia. Kohteita tulee tarjolle pank-kien kautta.

”Kun tarjotaan rahastoa asiakkaalle, niin asiakas kertookin olevansa osakkaana perikunnassa ja on pohtinut metsätilasta luopumista. Virkailija siitä vinkkaa minulle ja sitä kautta sitten yritetään hieroa kauppaa.”

Tilli korostaa rahaston kotimaisuutta ja uskoo sen hyötyvän osuuspankkitaustasta mainemielessä. Tilojen hankkimiseksi tehdään silti paljon työtä.

”Analysoidaan ja kierretään. Haaviin jää tasaisesti 50–70 tilaa kvartaaleittain. Joku muu vie useimmin, enemmän hävitään kuin voitetaan kauppoja. Eli tehdään paljon tarjouksia.”

Tila-arvioita varten rahaston palkkalistoilla on kiinteistöanalyytikko. Pohjoisessa sijaitsevia tiloja arvioi yksityinen palveluyritys Silvat Metsätieto.

Tillin mielestä OP-metsärahaston maanomistuksen kasvua rajoittaa vain sijoittajien tahto.

Tähän mennessä poislähtijöitä on ollut vähän. Alhainen korkotaso on tehnyt kiinteistörahastoista korkorahastoja kiinnostavampia sijoituskohteita. Edellä mainittuja yhdistää matala riski verrattuna vaikkapa osakerahastoihin.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 4/2021

• Lisää aiheesta: Veromuutos ei vaikuta rahastojen tilakauppoihin

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.