Hannun hintaseuranta: Metsämaan hintataso jatkaa nousuaan

Metsätilojen hinnat ovat vuoden aikana nousseet lähes kaikissa maakunnissa, Hannu Liljeroosin seuranta osoitttaa. Liljeroos testasi myös arvonmäärityksessä käytettävät Tapion summa-arvotaulukot, jotka uusittiin viime vuonna.

Joutsassa myytiin tila, jossa oli eräällä kuviolla reki. Todennäköisesti se siirtyi kauppaan kuuluvana irtaimistona ostajalle. Kuva: Hannu Liljeroos
Joutsassa myytiin tila, jossa oli eräällä kuviolla reki. Todennäköisesti se siirtyi kauppaan kuuluvana irtaimistona ostajalle. Kuva: Hannu Liljeroos
Maakunta Kaupan
kpl
Myyty
kpl
Myyty
ha
Taimi-
kot, %
Hakkuu-
kypsät, %
Puusto
m3/ha
Tukki-% e/ha e/m3 Hinta-
kerroin
Puusto-
kerroin
Varsinais-Suomi 29 27 743 22 15 127 37 6699 51 1,20 1,44
Satakunta 43 34 814 28 23 127 45 6089 48 1,04 1,28
Häme-Uusimaa 52 49 1223 36 11 106 38 6048 57 1,22 1,59
Etelä-Karjala 38 33 672 25 15 126 36 5525 44 1,05 1,28
Kymenlaakso 38 26 752 25 11 122 36 5382 44 1,09 1,28
Pirkanmaa 113 76 1926 24 16 128 39 5733 45 1,03 1,28
Etelä-Savo 104 85 2208 24 14 128 39 5789 45 1,02 1,23
E- ja K-Pohjanmaa 179 158 4416 27 13 90 27 3190 36 1,02 1,23
Keski-Suomi 103 108 3265 27 12 109 34 4682 43 0,97 1,16
Pohjois-Savo 136 106 3183 26 8 104 30 4201 40 0,96 1,09
Pohjois-Karjala 141 116 3575 28 11 109 29 4243 39 0,99 1,26
Kainuu 83 70 4003 23 8 87 23 2485 29 1,04 1,20
Pohjois-Pohjanmaa 253 215 8988 22 11 87 20 2472 28 1,06 1,23
Lappi 139 100 6128 21 14 70 15 1586 23 1,07 1,28
Koko maa 1451 1203 41896
lisäys toukokuu 161 77 2018
lisäys tammi-toukokuu 532 433 14652

Hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos kirjasi toukokuussa seurantaansa 161 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa, mikä on melkein sama määrä kuin vuosi sitten.

Koko alkuvuoden kertymä on 532. Näistä on 75 prosenttia metsätilat.fi-sivustoilta ja loput 25 prosenttia kymmeniltä muilta pienemmiltä välittäjiltä. Keski-Suomessa ja Kainuussa näiden muiden välittäjien tarjonta on suurempi kuin metsätilat.fi-sivuston.

Uusia kauppoja solmittiin toukokuussa vain 77. Koko alkuvuoden luku on 433, mikä on vähän alle vuodentakaisen määrän. Pohjanmaan maakuntien kauppamäärät ovat perinteisesti muita suuremmat. Myydyllä pinta-alalla mitattuna Lappi tulee toiseksi heti Pohjois-Pohjanmaan jälkeen.

Toukokuun suurimmat kaupat:

pinta-ala lähtöhinta kauppahinta hintakerroin ostaja
Halsua 117 410000 590000 1,10 FIM Metsä
Mikkeli 32 245000 290000 1,18 yksityinen
Kitee 41 200000 261000 1,18 FIM Metsä
Virolahti 42 200000 251000 1,16 Metsä ja Puu I Ky
Haapajärvi 71 165000 235000 1,04 FIM Metsä
Kangasniemi 25 165000 215910 1,05 Nordic Business Group Oy
Heinävesi 35 150000 210900 1,25 Metsä ja Puu I Ky
Kauhajoki 36 130000 206100 1,32 OP Metsärahasto

Institutionaaliset sijoittajat ostivat toukokuussa vain 18 kohdetta. Eniten kauppoja teki FIM Metsä, joka on ostanut tänä vuonna uusia kohteita eniten eli yhteensä 4,6 miljoonalla eurolla. Toisena ovat UB-rahastot (3,6 milj. €) ja kolmantena Osuuspankin metsärahasto (3,5 milj. €).

Instituutioiden tämän vuoden kaikkien 148 kaupan kauppasummat ovat yhteensä 29 miljoonaa euroa. Se on liki 60 prosenttia kaikkien kauppojen kauppahinnoista.

Hintataso noussut lähes kaikissa maakunnissa

Hintakerroin on laskettu jakamalla kauppahinta tila-arvion summa-arvolla. Hintakerroin kuvaa tavallaan ”markkinaehtoista” keskimääräistä kokonaisarvon korjausta.

Hintakerroin oli vuosi sitten kesäkuun katsauksessa neljässä tapauksessa plusmerkkinen. Tällä hetkellä hintakerroin on yli yhden yhdessätoista maakunnassa ja alle yhden vain Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

”Hintataso on noussut vuoden aikana selvästi melkein kaikissa maakunnissa”, Liljeroos toteaa.

Puustokerroin on laskettu jakamalla kauppahinta tila-arvion puuston arvolla. Puuston arvossa on mukana myös mahdolliset odotusarvolisät. Kertoimeen vaikuttaa taimikoiden määrä eli taimikoiden osuuden kasvaessa myös kerroin nousee.

”Puustokertoimet ovat myös nousseet vuodentakaisesta melkein kaikkialla.”

Uudet Tapion taulukot testissä

Metsien arvonmäärityksessä käytettävät Tapion aputaulukot on uusittu viime vuonna. Kentällä niiden käyttöönotto vie oman aikansa.

”Taulukoiden ulkoasu ja luettavuus ovat parantuneet paljon edellisestä versiosta. Niistä näkee nyt selvästi kasvumallien mukaisen metsän kehityksen ja kutakin ikää tai keskipituutta vastaavan puuston määrän, tukkiprosentin, hakkuu- ja odotusarvot ja odotusarvokertoimet”, Liljeroos kiittää.

Alla uusi ja havainnollinen Kainuun taulukko, tuoreen kankaan männikkö. Maan arvo 220 euroa hehtaari ei sisälly taulukon arvoihin. Laskentakorko on 2,80 prosenttia. Selittävänä muuttujana suositellaan käytettäväksi taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä puuston keskipituutta. Varttuneissa metsissä käytetään puuston ikää, mikäli se on luotettava. Kokonaisarvona suositellaan käytettäväksi 35 ikävuoteen asti kiinteää arvoa ja sen jälkeen sen rinnalla myös odotusarvokerrointa. Suuria odotusarvokertoimia ei suositella käytettäväksi, koska tällöin arvonmääritys on hyvin herkkä mitatulle hakkuuarvolle.

Keskipituus, m 0,3 1,0 1,5 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,9 9,4 11,2 12,5 13,7 15,1 16,0 16,9
Puuston ikä, v 3 6 8 10 13 15 18 21 30 35 40 45 50 55 60 65
Tilavuus, m3/ha 56 94 92 128 165 136 165 195
Tukki-% 0 2 5 13 24 43 54 62
Hakkuuarvo, e/ha 500 970 1410 2310 3560 4570 6190 7830
Odotusarvo, e/ha 910 1330 1420 1520 1680 2160 2380 2610 2930 3020 3070 2880 2450 1150 420 0
Odotusarvokerroin 6,84 4,12 3,18 2,25 1,69 1,25 1,07 1,00
Kokonaisarvo, e/ha 910 1330 1420 1520 1680 2160 2380 2610 3430 3990 4480 5190 6010 5720 6610 7830

Maapohjien arvot on laskettu uudelleen. Edellisiin Tapion taulukoihin verrattuna metsämaiden arvot ovat pääosin kohonneet. Joillakin alueilla arvot ovat kaikilla tai useimmilla maapohjilla laskeneet – Koillismaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Kaakkois-Suomi, Rannikko ovat näitä maakuntia.

Uusien aputaulukoiden laadinnassa on taimikoiden alkuvaiheen kehitystä korjattu, jotta kehityssarjat vastaisivat paremmin nykytilanteen mukaista taimien kasvua. Tämän seurauksena taimikoiden arvot on pääsääntöisesti nousseet siitä, mitä ne olivat edellisissä vuoden 2013 aputaulukoissa. Pieni ero on lisäksi siinä, että vanhoissa taulukoissa olleen valtapituuden tilalla on nyt taimikon keskipituus.

Kasvatusmetsien odotusarvot ja -kertoimet on taulukoitu kasvupaikan, puulajin ja puuston keskipituuden mukaan.

”Alustavan tarkastelun perusteella vaikuttaisivat uusitut taulukot pääsääntöisesti lisänneen odotusarvojen määrää. Etelä-Lapissa ja Kainuussa tosin näyttää käyneen ainakin kuivahkojen kankaiden varttuneissa männiköissä niin, että odotusarvot ovat pienentyneet.”

Liljeroos uskoo, että taulukoita sovellettaessa nähdään paremmin niiden vaikutus metsiköiden laskennalliseen hintatasoon.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus