Metsätilojen tarjonta vilkastui elokuussa

Kainuussa kauppa käy vilkkaana UPM:n myyntien johdosta.

Maakunta kaupan kpl myyty kpl myyty ha taimikot % hakkuukypsät % puusto m³/ha tukki-% €/ha €/m³ kerroin
Varsinais-Suomi 16 12 224 29 21 138 36 5888 43 1,09
Satakunta 27 21 668 20 27 129 40 4787 37 0,96
Häme-Uusimaa 46 30 718 28 19 137 42 5646 41 0,97
Etelä-Karjala 34 20 443 38 13 102 34 3870 38 0,87
Kymenlaakso 21 16 381 33 19 110 42 4354 39 0,87
Pirkanmaa 50 33 958 34 12 107 34 3841 36 0,92
Etelä-Savo 85 67 1847 34 12 107 36 4038 38 0,86
Etelä- ja K-Pohjanmaa 142 97 2420 27 11 93 21 2624 28 0,9
Keski-Suomi 69 60 1891 28 9 105 29 3421 33 0,79
Pohjois-Savo 81 53 2170 23 9 111 27 3185 29
Pohjois-Karjala 116 84 3978 24 9 113 33 3296 29
Kainuu 213 145 13504 16 4 95 22 1945 20 0,81
Pohjois-Pohjanmaa 195 120 5339 23 9 81 18 1757 22 0,88
Lappi 82 44 2428 26 12 63 14 1023 16 0,74
Koko maa 1177 802 36969
lisäys 8.kk 128 75 3776

Tarjontaa enemmän, kauppoja vähemmän

Elokuu oli metsätilamarkkinoilla heinäkuuta vilkkaampaa aikaa sikäli, että uusia tilastokelpoisia kohteita tuli myyntiin selvästi enemmän eli 128. Sen sijaan kauppoja vahvistettiin vähemmän, vain 75.

Seurannassani on nyt tänä vuonna myyntiin pantuja kohteita 1 177 ja toteutuneita kauppoja ominaisuustietoineen 802. Molemmat luvut ovat hieman vastaavia viimevuotisia arvoja suurempia.

Tänä vuonna on erikoisen paljon tullut kohteita myyntiin Pohjanmaan maakunnassa, peräti 56. Kohteet ovat keskimäärin pienempiä kuin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, ja Pohjanmaan hintataso on näihin kahteen verrattuna korkeampi.

Kainuu johtaa selvästi tilastoni kolmea ensimmäistä saraketta UPM:n myyntien ansiosta. Sijoittajat ostivat elokuulla edelleen runsaasti yhtiön metsämaita. United Bankers -varainhoitoyhtiö osti Kainuusta 13 kohdetta, joissa oli metsämaata 932 hehtaaria ja kauppahinnat yhteensä noin 1,9 miljoonaa. Lisäksi UB-yhtiö osti Pohjois-Savosta 266 hehtaaria kauppahinnan ollessa liki miljoona euroa. Myös OP-metsänomistajarahasto osti UPM:ltä Kainuusta kaksi kohdetta, metsämaata 1 046 hehtaaria ja maksoi niistä noin 1,9 miljoonaa.

Tilastoni keskiluvut ovat pysyneet lähellä edellisen katsauksen lukuja. Erikoista oli se, että viimeisen sarakkeen kertoimet nousivat kuudessa maakunnassa ja pysyivät samana neljässä. Nousun syynä olivat yksittäiset kovalla hinnalla tehdyt kaupat. Esimerkiksi Satakunnassa 46 hehtaarin suuruisen tilan kaupassa summa-arvo ylitettiin liki 50 prosentilla.

Muita havaintoja

Metsätilojen ominaisuudet vaihtelevat paljon eikä kahta samanlaista ole. Tämä tekee hintavertailusta vaikeaa. Esimerkiksi Utajärvellä on kaupan tila, jossa on metsämaata 22 hehtaaria ja puuta 130 kuutiometriä. Toista päätä edustaa tila Liperissä, jossa on metsämaata kymmenen hehtaaria ja puuta 2 850 kuutiometriä.

Sähköinen kaupankäynti yleistyy vähitellen. Esimerkiksi Metsähallitus tekee vuosittain noin 500 kiinteistökauppaa ja tänä vuonna noin 50 kauppaa on vahvistettu sähköisesti. Laatumaan verkkosivuilta löytyy tästä aiheesta kuopiolaisen myyntineuvottelijan Juha Huttusen hauska kirjoitus ”Salopalstan kauppa sähköisesti”.

On jälleen kerran todettava, että myyntikohteiden tila-arvioiden laatu vaihtelee luvattoman paljon. Kävin elokuun alussa katsomassa isohkoa myyntikohdetta Etelä-Savossa. Arvion noin 23 hehtaaria puustoisimpia kuvioita. Esitteen mukaan kuvioilla piti olla puuta yhteensä 4 941 kuutiometriä, mutta oma näkemykseni oli 4 063 kuutiota. Kaikilla tarkastamillani kuudella kuviolla oli mielestäni vähemmän puuta kuin mitä arviokirjaan oli merkitty.

Puumäärien arvioinnin ohella pitää tarkastella myös hinnoittelua. Edellä mainitulla kohteella oli esimerkiksi varttuneen männikön kuvio, jonka iäksi oli merkitty 31 vuotta, keskipituudeksi 16 metriä, puumääräksi 239 kuutiometriä, männyn tukkiosuudeksi 16 prosenttia ja odotusarvokertoimeksi 2,4. Näillä luvuilla oli saatu hehtaarin arvoksi peräti 12 100 euroa. Arvolaskelma on pielessä, koska puuston määrä oli arvioitu liian suureksi ja puuston ikä liian pieneksi.

Metsätilakaupassa esiintyy asuntokaupan tavoin myös ns. hiljaista myyntiä. Kaikki metsäänsä myyvät eivät halua julkisuutta. Välittäjillä on yleensä tiedossa aktiivisia ostajia, joille kohdetta voidaan näissä tapauksissa tarjota.

Viimeisen sarakkeen kerroin on toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit