Metsävähennys on verotettavaa metsätalouden tuloa pienentävä, laskennallinen verovähennys. Sen avulla metsänomistaja voi vähentää verotuksessa osan metsänsä hankintamenosta.

Metsävähennyksen tarkoitus on ollut kannustaa metsänomistajia hankkimaan lisää metsää ja myymään aktiivisesti puuta. Omasta mielestäni se on toiminut hyvin lähes 30-vuotisen historiansa aikana niin yhteiskunnan kuin metsätalou­den harjoittajan eduksi.

60 prosenttia hankintamenosta

Metsävähennyspohja muodostuu maatilaksi katsottavan metsän hankintamenosta. Alle kahden hehtaarin suuruista kiinteistöä tai määräalaa ei yleensä pidetä maatilana, ellei se ole osa maatilana pidettävää suurempaa kokonaisuutta. Maatilan omistajalla ei tarvitse olla maatalouden maata eikä hänen tarvitse harjoittaa maataloutta. Verotuksellinen maatila-käsite tarkoittaa siis metsätalouden harjoittamiseen soveltuvaa kiinteistöä tai useampaa kiinteistöä yhdessä.

Hankintamenossa otetaan huomioon sekä puuston että maapohjan arvo. Tontit, rakennukset, maa-ainesten ottoalueet ja muut metsästä poikkeavat omaisuus­erät eivät muodosta metsävähennyspohjaa, ja niiden arvo on vähennettävä hankintamenosta metsävähennyspohjaa määritettäessä.

Metsävähennyspohjaksi muodostuu 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Hankintamenoon luetaan maksettu kauppasumma tai muu luovutettu vastike ja hankinnan kulut. Hankinnan kuluja ovat muun muassa kauppakirjan laatimiskulut, kaupanvahvistajan palkkio, matkakulut, varainsiirtovero, lainhuutokulut ja lohkomiskulut, mikäli ostaja on ne itse maksanut.

Vain sellaiset metsät, jotka on hankittu vastikkeellisesti 1.1.1993 tai sen jälkeen, oikeuttavat metsävähennykseen.

Esimerkki 1. Metsävähennyspohjan laskeminen

Lissu osti vuonna 2019 isältään metsätilan Kuusikko. Isä oli saanut tilan perintönä vuonna 1982.

Lissu maksoi tilasta 100 000 euroa. Hän maksoi varainsiirtoveroa 4 000 euroa ja muita kuluja 500 euroa, yhteensä hankintameno oli 104 500 euroa. Tilaan kuului 10 000 euron arvoinen tontti, jonka osuus kauppahinnasta oli siis 10 prosenttia. Lissulle muodostui hankinnasta metsävähennyspohjaa 60 prosenttia metsän hankintamenosta ilman tonttia: 60 % ¿ 90 % ¿ 104 500 € = 56 430 €.

Koska isä oli saanut metsän perintönä ennen vuotta 1993, ei tilalla voinut olla ennestään metsävähennys­oikeutta. Niinpä oli järkevää tehdä tilasta kauppa Lissun kanssa ja saada tila siten metsävähennysoikeuden pariin. Tilan käypä arvo oli 128 000 euroa. Kauppahinta 100 000 euroa on enemmän kuin 75 prosenttia käyvästä arvosta, joten Lissulle ei tullut kaupasta lahjaveroseuraamusta.

Metsävähennysoikeus tuo Lissulle jatkossa lähes 17 000 euron hyödyn nettona (veroaste 30 % ¿ metsävähennyspohja 56 430 €). Hän voi hyödyntää sitä tulevina vuosina sitä mukaan kun puukauppa- tai muuta verollista tuloa metsästä kertyy, enintään 60 prosenttia veronalaisesta metsätulosta vuosittain, ensimmäisen kerran jo vuoden 2019 metsäverotuksessa. Metsävähennyksen käytölle ei ole asetettu vuosirajaa.

Siirtyy perinnön ja lahjan mukana

Jos metsävähennykseen oikeutettu metsä saadaan perintönä tai lahjana, siirtyy kuolinpesälle, testamentin saajalle tai lahjan saajalle metsän mukana se metsävähennysoikeus, joka perinnönjättäjällä tai lahjoittajalla olisi saadun metsän osalta ollut.

Esimerkki 2. Siirtyvä metsävähennysoikeus

Lissun vanhemmat ostivat vuonna 2009 yhteisesti metsätilan Notkopaikka. He maksoivat siitä 170 000 euroa. Heille syntyi tuolloin metsävähennyspohjaa 106 400 euroa. He ovat käyttäneet metsävähennystä 16 400 euroa, joten metsävähennysoikeutta on jäljellä 90 000 euroa. Tilan käypä arvo on tällä hetkellä 190 000 euroa.

Vanhemmat pohtivat, miten Notkopaikka olisi parasta siirtää Lissun nimiin. Lissulla ei ole mahdollisuutta maksaa näin suuria summia, mutta tilan voisi myydä hänelle pitkällä maksuajalla. Uusi metsävähennyspohja muodostuisi Lissulle heti omistuksen siirtyessä riippumatta maksuajankohdista. Jos sovitaan alennetusta kauppasummasta ilman lahjaveroa, pitäisi myyntihinnan olla yli 142 500 euroa (yli 75 prosenttia käyvästä arvosta). Metsävähennysoikeutta hänelle muodostuisi tuolloin noin 90 000 euroa. Sehän on sama, mitä vanhemmilla on yhä käyttämättä! Kaupassa vanhempien metsävähennys­oikeus ei siirtyisi Lissulle.

Jos tila lahjoitetaan, siirtyy vanhempien metsävähennysoikeus Lissulle lahjan mukana. Lahjaveroa hän joutuisi maksamaan 19 000 euroa. Jos tila jätettäisiin hänelle aikanaan perinnöksi, olisi perintöveroseuraamus todennäköisesti suurempi, koska vanhempien asunto-osakkeen arvo ja sijoitukset nostaisivat veroastetta.

Lahjasta Lissulle muodostuisi lisäksi metsäverotuksessa hyödynnettävää metsälahjavähennystä, jonka nettohyöty verotuksessa olisi noin 3 765 euroa. On kuitenkin epävarmaa, pystyisikö Lissu hyödyntämään koko metsälahjavähennyksen. Sen voi vähentää vasta muiden vähennysten jälkeen jäävästä verotettavasta metsätalouden tulosta. Ja metsälahjavähennykselle on asetettu 15 vuoden enimmäisaika.

Vanhemmat ja Lissu antavat suuren arvon lahjan mukana siirtyvälle metsävähennysoikeudelle, eivätkä pidä lahjaveroa kohtuuttomana lahjan arvoon nähden. Toisihan siirtyvän metsävähennysoikeuden käyttäminen taas lisähuojennusta veroihin noin 27 000 euron arvosta jatkossa (30 % ¿ 90 000 €). Näiden laskelmien jälkeen vanhemmat päätyvät lahjoittamaan tilan Lissulle vuonna 2020.

Vain omistaja voi hyödyntää

Tuloverolain mukaan vain metsän omistajalla on oikeus hyödyntää metsävähennystä.

Metsävähennykseen oikeutettuja ovat metsää omistavat luonnolliset henkilöt, kuolinpesät, näiden muodostamat verotusyhtymät sekä yhteisetuudet. Muun muassa yhteismetsät ja tiekunnat ovat verotuksessa yhteisetuuksia. Sen sijaan yhteisöt, kuten osakeyhtiöt, ja elinkeinoyhtymät eivät voi saada metsävähennystä.

Esimerkki 3. Hallintaoikeuden vaikutus

Ennen Notkopaikan lahjoittamista Lissulle perhe pohtii yhdessä hallintaoikeutta. Sen pidättäminen 67-vuotiaille vanhemmille 10 vuodeksi pienentäisi Lissulle tulevan lahjaveron 11 344 euroon. Mutta mitä pidättäminen merkitsisi käytännössä?

Jos vanhemmat pidättävät itselleen hallintaoikeuden, he jatkaisivat Notkopaikassa metsätalouden harjoittajina. He saisivat puukauppatulot seuraavan 10 vuoden aikana, mutta eivät voisi metsäverotuksessaan hyödyntää metsävähennystä.

Metsävähennysoikeus (90 000 euroa) siirtyisi Lissulle omistusoikeuden myötä. Hän voisi käyttää sitä ostamansa Kuusikko-tilan tuloista. Hänellä on kuitenkin jo Kuusikon oston myötä syntynyt metsävähennysoikeus ja lisäksi Notkopaikan lahjoituksessa syntynyt metsälahjavähennys.

Pystyäkseen hyödyntämään mahdollisimman nopeasti merkittävät verovähennyksensä ja maksamaan Kuusikon ostoon ottamansa lainan, hän tarvitsee melko paljon metsätuloja lähivuosien aikana. Vanhemmilla sen sijaan ei ole merkittäviä lisätulojen tarpeita. Niinpä yhdessä päätetään, että vanhemmat eivät pidätä lahjoituksessa itselleen metsän hallintaoikeutta.

Lisätietoa verottajalta

Metsävähennykseen voi tutustua muun muassa Verohallinnon sivuilla (www.vero.fi). Sieltä löytyy myös lahjaverolaskuri, jolla voi laskea lahjaveron määrän.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.