Paikalliset metsälinnut välttelevät alueita, joissa on tehty voimakkaita avohakkuita, Turun ja Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta selviää. Tutkimushankkeessa selvitettiin, miten hakkuut vaikuttavat Lounais-Suomessa eläviin metsälintuihin.
Kaikki lintulajit eivät kuitenkaan suhtaudu hakkuisiin samalla tavalla. Tarkastelluista linnuista puukiipijä vältteli alueita, joilla oli suoritettu voimakkaita avohakkuita, mutta myös alueita, joilla hakkuut olivat olleet maltillisempia. Töyhtötiainen ja hippiäinen välttelivät avohakkuualueita vain silloin, kun hakkuut olivat olleet voimakkaita. Sen sijaan palokärjen liikkuminen alueella jopa lisääntyi avohakkuun jälkeen.
Avohakkuiden kielteisiä vaikutuksia voitaisiin vähentää ottamalla käyttöön menetelmiä, jotka ylläpitävät paremmin metsien monimuotoisuutta ja elinympäristöjen jatkuvuutta, tutkijat ehdottavat. Sopivista menetelmistä ja käytännöistä tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimusta.
Paikalliset lajit keskeisiä indikaattoreita
Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla lintujen ääniä. Niiden perusteella tunnistettiin 12 tutkimusalueilla asuvaa lintulajia. Lintujen ääntelyaktiivisuus väheni merkittävästi alueilla, joissa yli kolmasosa metsästä oli hakattu sadan metrin säteellä ääntä tallentaneesta laitteesta.
Paikallisia metsälintuja, jotka elävät metsissä ympäri vuoden ja ovat alttiita elinympäristöissä tapahtuville muutoksille, voidaan pitää keskeisinä indikaattoreina avohakkuiden seurauksista.
”Paikalliset lajit pysyvät samoissa metsissä ympäri vuoden, mikä tekee niistä ihanteellisia tutkimuskohteita, kun halutaan seurata elinympäristöissä tapahtuneiden muutosten vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen”, sanoo Turun yliopiston professori Jon Brommer tiedotteessa.
Tutkimus on julkaistu Forest Ecology and Management -lehdessä.
Lue myös
Audiomedia: Luontoarvokauppa kiinnostaa maanomistajia
Eduskunta hyväksyi pesintäaikaisia hakkuita koskevan lakiesityksen
Pesintäaikaisia hakkuita koskeva lakiesitys eteni eduskunnassa
Pesimäaikaisia hakkuita koskeva lakiesitys takaisin valiokuntaan, esityksessä puutteita
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Taitaa olla luokkaa 0-tutkimus.
Ensiksikin olettamus, että avohakkuista on haittaa linnuiille, kertoo tutkijoiden asenteellisuudesta.
Olisiko pitänyt tutkia myös sitä, miten ”paikalliset linnut” suhtautuvat eri-ikäisiin metsiin taimikoista ikääntyneisiin. Omat havainnot kertovat, että varttuneissa metsissä lintuja on aika vähän. Sen sijaan varttuneet taimikot ja nuorehkot kasvatusmetsät ovat monen lintulajin suosiossa. Taimikoita eikä nuoria lehtipuuvaltaisia kasvatusmetsiä saa syntymään ilman aukkovaihetta.
Itse olen nähnyt tiaisparven jo nuoressa taimikossa. Olen nähnyt myös puukiipijän nuoressa taimikossa olleessa säästöpuussa. Samoin helmipöllön.
Siitähän tuli selville ettei tutkimusalueella havaittu muutoksia kanalintujen käyttäytymisessä. Aikaisemmin on arveltu että maakotka hyötyy avohakkuista mutta tämä tutkimuis ei antanut siitä viitteitä.
Timppa, tutkimusta suunniteltaessa määritellään mitä tutkitaan, selkeä rajallisesti, sen voisi sanoa myös mikä on tutkimusongelma. Aivan hyvin olisi voitu sanoa että ei ole haittaa linnuille. Sitten tulee se miten jutun julkaisija elikkä toimittaja on tutustunut tutkimukseen ja mitä ja miten asian ilmaisee haluaa ilmaista. Itse tutkimukseen jos ottaa kantaa niin pitäisi perehtyä tutkimukseen syvällisemmin. Tarkoitan perusteellisemmin. Minä en pystyisi kyllä päättelem’än että olisi nollatutkimus. Aineisto on kumminkin olemassa ja sehän voi johtaa ihan uuteen tutkimukseen. Vastaavan lainen tapahtuma kuin seinäsammalten säilöminen aikoiinaan eikä todellakaan kukaan arvannut mikä merkitys sillä olikaan laskeuma tutkimuksiin. Elämä on ihmisen parasta aikaa ja jos jaksat ihmetellä niin elät….