Ladataan...
Osa linnuista vierastaa avohakkuualueita, mutta eivät kaikki
Tutkimushankkeessa selvitettiin, miten hakkuut vaikuttavat Lounais-Suomessa eläviin metsälintuihin.
Tilaajille
Tutkimushankkeessa selvitettiin, miten hakkuut vaikuttavat Lounais-Suomessa eläviin metsälintuihin.
Luonto
Taitaa olla luokkaa 0-tutkimus.
Ensiksikin olettamus, että avohakkuista on haittaa linnuiille, kertoo tutkijoiden asenteellisuudesta.
Olisiko pitänyt tutkia myös sitä, miten ”paikalliset linnut” suhtautuvat eri-ikäisiin metsiin taimikoista ikääntyneisiin. Omat havainnot kertovat, että varttuneissa metsissä lintuja on aika vähän. Sen sijaan varttuneet taimikot ja nuorehkot kasvatusmetsät ovat monen lintulajin suosiossa. Taimikoita eikä nuoria lehtipuuvaltaisia kasvatusmetsiä saa syntymään ilman aukkovaihetta.
Itse olen nähnyt tiaisparven jo nuoressa taimikossa. Olen nähnyt myös puukiipijän nuoressa taimikossa olleessa säästöpuussa. Samoin helmipöllön.
Siitähän tuli selville ettei tutkimusalueella havaittu muutoksia kanalintujen käyttäytymisessä. Aikaisemmin on arveltu että maakotka hyötyy avohakkuista mutta tämä tutkimuis ei antanut siitä viitteitä.
Timppa, tutkimusta suunniteltaessa määritellään mitä tutkitaan, selkeä rajallisesti, sen voisi sanoa myös mikä on tutkimusongelma. Aivan hyvin olisi voitu sanoa että ei ole haittaa linnuille. Sitten tulee se miten jutun julkaisija elikkä toimittaja on tutustunut tutkimukseen ja mitä ja miten asian ilmaisee haluaa ilmaista. Itse tutkimukseen jos ottaa kantaa niin pitäisi perehtyä tutkimukseen syvällisemmin. Tarkoitan perusteellisemmin. Minä en pystyisi kyllä päättelem’än että olisi nollatutkimus. Aineisto on kumminkin olemassa ja sehän voi johtaa ihan uuteen tutkimukseen. Vastaavan lainen tapahtuma kuin seinäsammalten säilöminen aikoiinaan eikä todellakaan kukaan arvannut mikä merkitys sillä olikaan laskeuma tutkimuksiin. Elämä on ihmisen parasta aikaa ja jos jaksat ihmetellä niin elät….
Olen tavannut n 20 viimeisen vuoden aikana 6 metsonpesää. Neljä niistä on ollut hakkuuaukossa hakkuuta seuraavana keväänä. Kolmessa olen ollut mukana istutusporukasssa ja tänä keväänä 4.6 satuin muuten vain koppelon pesälle tammikuussa tehdyssä aukossa. Viideskin pesä oli aukon lähellä. Pissalle mennyt istuttajarouva osui sen viereen. Kuudennen pesän olivat kanalinnunpesiä suojelevat löytäneet ja merrkinneet. Tämä oli harvahkossa päätehakkuumännikössä. Aukon viereen tehdyn pesän tilannetta en tiedä, mutta muista neljästä läksivät poikaset maailmalle. Tämänvuotisen tilanne selviää myöhemmin.
On täysin selvää, että on koppeloita, jotka pitävät hakkuuaukkoa umpimetsää parempana pesäpaikkana. Eräs noista pesistä oli n 8 metriä tieltä, jolta saattoi nähdä hautovan koppelon.