Ministeri Leppä: Ei muutosta hirvijärjestelmään

MTK vaatii uudistusta hirvikannan säätelyjärjestelmään, jossa metsänomistajien ääni ei nyt kuulu.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ei pidä nykyistä hirvikannan säätelyjärjestelmää oikeudenmukaisena metsänomistajille. Muutosta ei kuitenkaan ainakaan heti ole luvassa. (Kuvaaja: Suomen Keskusta)

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ei lupaa muutoksia hirvikannan säätelyjärjestelmään. MTK on vaatinut, että hirvikantatavoitteista päättävien alueellisten riistaneuvostojen kokoonpanoa tulee muuttaa, jotta päätöksenteko olisi tasapuolisempaa.

Alueellisten riistaneuvostojen päättäjistä kuusi jäsentä kymmenestä on riistanhoitoyhdistysten eli metsästäjien edustajia.

”Näinhän se asianlaita on. Jäsenenä on metsätahoja, mutta totta on se, että ne ovat vähemmistössä”, Leppä sanoo.

Onko tilanne oikeudenmukainen maanomistajia kohtaan?

”Ei ole. Viestini on, että asiat pitää ottaa vakavasti. Säädöksiä pitää noudattaa. Niiden, joiden mailla hirvet laiduntavat ja tekevät tuhoja, ääni pitää kuulua.”

Mitä tilanteelle ollaan tekemässä?

”Säädösmuutosta ei ole valmisteilla, ainakaan vielä. Asiaa seurataan tarkasti. Jos muutosta ei ala tapahtua, sitten lähdetään valmistelemaan muutoksia”, Leppä sanoo.

Ministeriltä tuttu viesti

Leppä sanoi jo vuonna 2018, että metsänomistajien viesti hirvijärjestelmän ongelmista tulee ottaa vakavasti. Leppä edellyttää yhä, että hirvikannoille asetetut tavoitteet saavutetaan.

Tämä edellyttää hirvien määrää vähentämistä eri puolilla Suomea.

”Olen ennenkin sen sanonut, että kukaan ei tarvitse missään yli 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla”, Leppä sanoo.

Ministerin useampana vuonna toistama vaatimus on ollut tulokseton. Hirvikantatavoitteet ylittävät yhä 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Rannikko-Pohjanmaalla.

Tosin kantatavoitekin on vasta alkua. Suomessa on alueita, joilla metsästäjät eivät ole alentaneet hirvien määrää kantatavoitteen tasolle, vaikka alhaisempi tavoitekanta on ollut tiedossa jo vuosia.

Metsänomistajia ei kuulla

Tällä hetkellä riistanhoitoyhdistysten edustajilla eli metsästäjillä on enemmistö kantatavoitteista päättävissä riistaneuvostoissa. MTK:n mukaan metsästäjät eivät osassa Suomea huomioi maanomistajien ja sidosryhmien näkemyksiä, vaan päättävät hirvikantatavoitteista itsevaltaisesti enemmistönsä turvin.

”Järjestelmä on sellainen, että se antaa mahdollisuuden ohittaa metsänomistajan oikeudet asiassa”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja ja riistavastaava Timo Leskinen.

Leskinen muistuttaa, että suuret hirvieläinkannat aiheuttavat tuntuvia ja arvaamattomia seurauksia niin metsätaloudelle, metsäluonnolle, metsien terveydelle kuin ilmastonmuutokseen varautumiselle.

Leskinen esittää ongelmaan ratkaisuksi kauppatapalautakunnan tyyppistä valtakunnallista ”riistalautakuntaa”, johon hirvikantatavoitteista voisi valittaa.

”Kantatavoitteen asettamiseen osallistuvilla olisi mahdollisuus viedä riistalautakunnan käsittelyyn kantatavoite, jossa ei ole toimittu asianmukaisesti.”

Nyt Suomi on jakautunut Leskisen mukaan kahteen ryhmään hirvieläinten kannanhallinnassa. Osassa Suomea eläinkantoja pyritään pitämään kurissa yhteistyöllä, osassa Suomea riistahallinto pyrkii päättämään hirvieläinten määrästä itsevaltaisesti.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 10/2021

Kommentit (4)

  1. Irvokasta ministerin ”työtä”, hyvää työtä Metsälehdeltä, kiitos! Minusta nyt tulisi ottaa hirven sijasta tarkasteluun koko luontomme sorkkariista, ml. kotoperäiset ja vieraslajit. Kuusipeuran istutukset (mm. Metsäliitto/Lohja), kauriin, vh-peuran ja villisian ruokinta ovat johtaneet sietämättömään tilanteeseen pelloilla, puutarhoissa ja metsissä — enkä unohtaisi mökkiläisten harrasteviljelmiäkään. Tuoreen lihan pystyvarastoinnin kustannukset ovat sietämättömät, metsästäjät matkustavat tässä oudossa junassansa ”vapaalla”. Olen seurannut tätä mahdotonta teatteria 1970 -luvulta asti. Mikä lääkkeeksi?

  2. urbo

    Höpöhöpö, kuurnalla jauhot pölisee suussa. Jokainen seura hoitaa asiansa parhaalla katsomallaan tavalla. Kaikkia ruokitaan jos tarve on. Talvet saattaa olla joskus kovia ja tärkeää on jatkaa ruokintaa yli talven eikä pelkästään senverran että on päässyt kiintiön ampumaan.

  3. Tarve? 😀
    Mikä tarve on valkohäntiä ja kauriit ruokkia, kun eläinten lukumäärä räjähtää käsiin ja kaikki muut tahot valittavat tilanteesta paitsi ne ruokinnan järjestäjät?

  4. Kepu pettää metsänomistajan aina. Tarkoitus on kasvattaa metsää, ei sorkkaeläimiä toisten kustannuksella. Sorkkaeläimistä pahimmat ovat hirvi ja poro. Valkohäntäkauris ei yleensäkään kuulu suomen luontoon, vaan on hävitettävä vieraslaji, haittaeläin.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat