”Vähän liian hitaasti”. Näin vastaa Metsälehden tuore kolumnisti (ks. sivu 7) Lauri Saaristo kysymykseen, miten talousmetsien luonnonhoito on kehittynyt. Johtavana luonto- ja ympäristöasioiden asiantuntijana Tapiossa työskentelevä Saaristo on saanut seurata lähes kaksikymmentä vuotta näköalapaikalla monimuotoisuuden huomiointia talousmetsissä.

”Tuntuu, että se jäi 2000-luvun alkupuolella vähän omaan lokeroonsa. Nyt vasta viime vuosina on havahduttu siihen, miten tärkeästä asiasta on kyse”, Saaristo summaa.

Metsäalan käännyttyä 2010-luvun puolivälissä tehdasinvestointien saattelemana auringonlaskun alasta jälleen nousukiitoon tahtotila kestävään metsien käyttöön vahvistui. Samalla metsäalan organisaatioissa ylintä johtoa myöten heräsi aito huoli monimuotoisuuden turvaamisesta, ja sen eteen on tehty töitä. Tästä Saaristo on ylpeä.

”Pääsemme toivottavasti pian totea­maan, että metsiä käytetään laajasti, mutta se ei enää lisää monimuotoisuuden köyhtymistä ja luonto on lähdössä elpymään. Tämä voi olla mahdollista Suomessa.”

Saaristo on ollut mukana laatimassa Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ja siten osaltaan edesauttanut talousmetsien luonnonhoidon kehitystä. Hyvä esimerkki tästä on hänen työnsä Monimetsähankeessa. Siinä on kehitetty jo vuodesta 2006 keinoja auttaa metsänomistajia ja metsäammattilaisia hyödyntämään suosituksissa esiteltyjä keinoja talousmetsien luonnon hyväksi.

Perusta vapaaehtoisuudessa

Kolumnistina Saaristo on ensikertalainen, mutta blogitekstejä miehen kynästä on syntynyt liuta. Tänä vuonna Metsälehdessä julkaistavien kolumnien aiheet ovat jo valmiina mielessä. Kaikki käsittelevät joltain kantilta metsien kestävää käyttöä.

Kehitettävää löytyy niin monimuotoisuuden ja talousmetsien luonnonhoidon tukemisesta kuin sorkkaeläimiä koskevasta riistapolitiikasta. Yhdestä asiasta Saaristo on kuitenkin vakuuttunut: monimuotoisuuden suojelua ei ratkaista suuressa mittakaavassa lainsäädännöllä tai hallinnollisilla keinoilla. Kaikki lähtee metsänomistajien ja metsäammattilaisten asenteesta sekä vapaaehtoisesta työstä ja halusta, ei pakosta noudattaa lain pykäliä tai sertifioinnin minimivaatimuksia.

Tästä syystä Suomen rajojen ulkopuolelta tuleva säätely hieman arveluttaa.

”Nyt on liikkeellä paljon metsään liittyviä eri aloitteita EU:n suunnalla. Olen huolissani siitä, mitä se ilmapiiri tekee metsänomistajien ja metsäammattilaisten haluun edistää monimuotoisuutta.”

LAURI SAARISTO

● Luontotiimin vetäjä ja luonnonhoidon johtava asiantuntija Tapiossa

● 49-vuotias

● Valmistunut biologiksi Helsingin yliopistosta professori Ilkka Hanskin tutkimusryhmästä

● Mukana kehittämässä talousmetsien luonnonhoitoa halusta pysäyttää luontokato

● Omistaa pienen luonnonsuojelualueen puolen hehtaarin kotitontillaan Sipoossa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.