Natura estää Paula-myrskyn tuhojen korjuun

Metsätuholain velvoitteet kaatuneen puuston korjaamisesta eivät ole voimassa suojelualueella.

Paula-myrsky aiheutti kesällä melkoiset tuhot tuhot Taivalkoskella. Natura-ohjelma on jättämässä kaatuneet puut nykysijoilleen. (Kuvaaja: Hannu Huttu)

Kesäinen Paula-myrsky kaatoi noin 1 800 hehtaaria metsää Taivalkosken Kylmäluomalla. Natura-alueella puunkorjuu on kiellettyä. Näin arviolta puolen miljoonan kuutiometrin myrskypuurytö jää rydöksi porojen ja retkeilijöiden kiusaksi.

Taivalkosken paliskunnan poroisännän Mika Käsmän mukaan Kylmäluoman suojeltu boreaalinen luonnonmetsä oli viime kesään asti alueen paras porolaidun ja siellä oli myös poron erotusaitauksia.

Ei ole enää. Maalahopuusta ei alueella tule puutetta, mutta ihmistoiminta ei onnistu vuosikymmeniin.

Kaatuva puusto on murskannut poroaitaukset, eikä poroja enää voi päästää laiduntamaan alueelle.

”Kun lumi peittää tuulenkaadot, porot olisivat vaarassa pudota päällekkäin olevien latvusten sisälle muodostuviin onkaloihin. Niistä ne eivät pääse itse pois eivätkä pysty pakenemaan petoja.”

Paliskunnan edustajat ovat esittäneet Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselle, että 300 hehtaarin ydinalue Kylmäluoman kankaalla sekä porotaloudelle tärkeimmät kulkureitit muulla osalle aluetta raivattaisiin tuulenkaadoista.

Toiveen toteutumista pidetään epätodennäköisenä. Natura-alueiden uhanalaiset luontotyypit ovat tiukasti suojeltuja, mukaan lukien kaatuneet metsät.

Vain pienialaiset raivaukset sallitaan

Metsälaki ei ulotu suojelualueille. Tästä seuraa, etteivät myöskään metsätuholain velvoitteet kaatuneen puuston korjaamisesta eivät ole voimassa.

Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolosen mukaan porojen erottelualueilta ja teiltä puustoa on raivattu rajoitetusti.

”Muilta osin Natura-alueen kaatuneet puut saavat jäädä metsään, ellei valtiovalta toisin päätä.”

Myös Tolonen pitää syntynyttä tilannetta erikoisena.

”Vastakkain ovat suojelu ja kaikki muut arvot. Porotalous, retkeily ja maisema kärsivät. Lisäksi kaatunut puusto muodostaa muutaman vuoden kuivuttuaan vakavan metsäpaloriskin.”

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen yksikönpäällikön Eero Melantien mukaan Kylmäluoman Natura-alueen myrskypuut pysyvät puunkorjuun ulottumattomissa.

”Tuulenkaatojen korjuu tarkoittaisi käytännössä avohakkuuta. Tällöin boreaalisen luonnonmetsän pinta-ala pienenisi ja kompensaatioksi pitäisi löytää korvaava alue, mikä olisi lähes mahdotonta.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 21/2021

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto