Nyt täytetään kesäleimikoiden vajausta

Kesä ja kelirikkokohteiden korjuuaika saattaa kestää joulukuulle ja ylikin.

Kesä- ja kelirikkoharvennuksilla on kysyntää. Metsä Aalto Oy:n kuljettaja Henri Siurua korjasi viime viikolla kakkosharvennusta Pohjois-Iin Kivimaalla. (Kuvaaja: Mikko Häyrynen)
Kesä- ja kelirikkoharvennuksilla on kysyntää. Metsä Aalto Oy:n kuljettaja Henri Siurua korjasi viime viikolla kakkosharvennusta Pohjois-Iin Kivimaalla. (Kuvaaja: Mikko Häyrynen)

Kesäleimikoista on nyt suorastaan pula. Heikon talven vuoksi kesäkorjuuseen aiottuja kohteita jouduttiin esimerkiksi Pohjanmaalla hakkaamaan talvihakkuina, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Tepa Reinikainen kertoo.

Talvikohteita jäi lopulta jonkin verran korjaamatta.

”Niitä kyllä yritettiin taiteilla kaikenmoisilla konsteilla”, Reinikainen toteaa.

Talvileimikoiden menekkiennusteet ovat hataria monestakin syystä, joista korona ei ole pienin.

”Varsinkin tukin tilannetta on vaikea ennustaa, mutta kuitupuulla on tasaisempi kysyntä.”

Kuitupuun hinta on tänä vuonna ollut nousussa. Syyksi Reinikainen arvioi, että sellun hintasukellus on kääntynyt lieväksi nousuksi. Energiapuulla on menekkiä, ja karsittu ranka kilpailee kuitupuun kanssa, mikä sekin nostaa kuitupuun hintaa.

Kesäkorjuuaika saattaa venyä

”Viime talven korjuut onnistuivat lopulta hyvin”, Haapavedellä ja Haapajärvellä sahaavan Ha-Sa Oy:n metsäpäällikkö Unto Pitkäkoski toteaa.

”Maaliskuussa kelit paranivat huomattavasti ja tällä alueella talvi jatkui, joten isoa korjuupattia ei siirry kesän yli.”

Ha-Sa ostaa parhaillaan kesäleimikoita. Pitkäkoski ennakoi, että kesä- ja kelirikkoajasta saattaa tulla pitkä.

”Normaalisti sitä kestää joulukuulle, mutta viimeksi helmikuulle saakka.”

Kesälomien jälkeinen aika ja talvileimikoiden kysyntä on hämärän peitossa, sillä koronavaikutuksia ei pystytä ennakoimaan.

Energiaranka hipoo kuitupuun hintaa

Biowatin toimialajohtaja Tomi Vartiamäki ei usko, että kuitupuun hinnannousun takana olisi energiapuun työntö.

”Energiapuuksi käytetään vuosittain nelisen miljoonaa kuutiometriä ranka- ja kokopuuta. Kun teollisuus käyttää kuitupuuta 35–40 miljoonaa kuutiometriä, niin muutaman sadan tuhannen kuution heilahdukset energiarangan käytössä eivät markkinaa muuta”, hän perustelee.

Suurimpana tekijänä Vartiamäki näkee, että pehmeän talven vuoksi kesäleimikoita piti korjata etuajassa ja kesäleimikoiden vajausta täytetään kiivaasti.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 4/2020.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat