Paloalue tarjolle suojeluun

Määräaikainen Metso-ohjelman suojelusopimus on houkutteleva vaihtoehto metsäpaloalueen omistajalle.

Pyhä-Kalan metsänhoitoyhdistyksen hankintaesimies Marko Järviluoma oli jälkivartioimassa Kalajoen metsäpaloaluetta viime viikolla. Turvemailla maata on palanut jopa puoli metriä ja puut kaatuilevat juurten paljastuttua. Järviluoman mukaan puut voidaan korjata energiapuuksi tai alueita tarjota Metso-suojeluun. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Metsäpalon myötä talousmetsään syntyy runsaasti palanutta ja hiiltynyttä jä­reää puuta, joka on tärkeää esimerkiksi useille hyönteislajeille. Suomessa metsäpaloja on ollut hyvin vähän, ja ne ovat olleet yleensä pienialaisia. Siksi laajemmat metsäpaloalueet, kuten vuonna 2020 palanut Muhoksen metsäalue sekä kuluvana kesänä palanut Kalajoen noin 230 hehtaarin paloalue, ovat kiinnostavia myös suojelumielessä.

”Metsäpaloalueista on tehty 20 vuoden määräaikaisia suojelusopimuksia Metso-ohjelmaan. Tässä ajassa saavutetaan yleensä palon aiheuttama suojeluhyöty. Jakson jälkeen metsänomistaja voi päättää, kuinka hän aluetta jatkossa käyttää”, kertoo ylitarkastaja Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä.

Pynnösen mukaan puhtaat taimikkokohteet pois lukien kaikenlaiset paloalueet ovat suojelun kannalta arvokkaita.

”Uudistuminen tapahtuu suojelualueella luontaisesti, mikä tietysti näkyy puuston rakenteessa tulevaisuudessakin.”

Korvaustaso energiapuun mukaan

Vuosi sitten Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla paloi metsää noin 250 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen Eero Melantien mukaan paloalueesta on tehty Metso-ohjelman puitteissa määräaikaiset suojelusopimukset tähän mennessä kuuden metsänomistajan kanssa.

”Pinta-alaltaan nämä kohteet ovat yhteensä 70 hehtaaria. Kaikki metsänomistajat, jotka tarjosivat metsiään Metsoon, ovat myös saaneet sopimuksen.”

Metsänomistajan suojelusta saama korvaussumma määräytyy käytännössä sen mukaan, paljonko metsänomistaja saisi tuloja, jos puu korjattaisiin energiapuuksi. Metsänomistajalle ei koidu myöskään uudistamiskuluja, jos kohde suojellaan.

”Kuutiokohtainen korvaus on ollut keskimäärin hieman toistakymmentä euroa”, Melantie kertoo.

Pohjois-Pohjanmaan elyllä on edelleen valmius ottaa kohteita Metso-ohjelmaan, joten Melantie kannustaa tarjoamaan esimerkiksi Kalajoen paloalueen metsiä suojeluun.

”Pohjois-Suomessa vuoteen 2025 ulottuvan Metso-ohjelman tavoitteet on pääasiassa saavutettu. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elyt saivat 20 miljoonan euron lisärahoituksen Metsoon, joten kohteita voi edelleen tarjota meille.”

Kalajoella harkitaan suojelua

Kalajoen seurakunnan kirkkoherran Kari Laurin mukaan seurakunta harkitsee Kalajoen paloalueen tai sen osien tarjoamista Metso-ohjelmaan. 227 hehtaarin laajuisesta paloalueesta noin 208 hehtaaria on seurakunnan omistuksessa. Lisäksi viideltä yksityiseltä omistajalta paloi metsää yhteensä noin 19 hehtaaria.

”Henkilökohtaisesti näen suojelun järkevänä vaihtoehtona sikälikin, että alue on poikkeuksellisen kivisen maaston vuoksi vaikeasti uudistettavaa ja kustannukset olisivat korkeat.”

Laurin mukaan seurakunta keskustelee asiasta Pyhä-Kalan metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoiden kanssa.

”Päätökset siitä, kuinka alueen kanssa menetellään, tekee kirkkoneuvosto syyskuun kokouksessaan.”

Seurakunnalla oli vakuutus metsäpalon varalle. Metsänhoitoyhdistys laatii vakuutusyhtiölle arvion vahingon suuruudesta. Karkeiden alustavien arvioiden mukaan alueen puuston tilavuus on keskimäärin noin 70 kuutiota hehtaarilla.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat