Perintömetsä | Näin tilan luovutusta verotetaan

Joskus veroasiat voivat korostua liikaa tilan luovutuspäätöksissä. Tärkeintä kuitenkin on, että saaja haluaa omistaa metsää ja että luovutuksessa ei muodosteta vaikeaa yhteisomistusta.

Yleensä luovutukset ovat veroseuraamuksiltaan edullisimpia, kun saajana on oma tai puolison tai entisen puolison lapsi. Puolisoksi luovutusten verotuksessa katsotaan aviopuoliso, rekisteröidyn parisuhteen puoliso ja avopuoliso, jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet keskenään naimisissa.

Tällöin saajan lahjaa verotetaan ensimmäisessä, kevyemmässä veroluokassa. Lisäksi kaupalla luovutettaessa luovuttajalla on mahdollisuus luovutusvoiton verovapauteen.

Lahjavero hyppää

Jos kiinteistön lahjoittaa siskolleen tai veljelleen, hyppää lahjavero toiseen veroluokkaan ja siten yli kaksinkertaiseksi. Esimerkiksi lahjaveron määrä 100 000 euron arvoisesta lahjasta olisi lapselle 10 100 euroa, mutta sisarelle tai sisaren lapselle 24 450 euroa.

Lahjaveron määrän voi nopeasti ennakoida verkossa Verohallinnon lahjaverolaskurilla, jos tietää luovutettavan omaisuuden käyvän arvon.

Kun kiinteistön saajana on sisar, voi olla verotuksellisesti perusteltua tehdä luovutus kaupalla tai lahjanluontoisella kaupalla. Sisarellekin myytäessä voi toteutua myyjän luovutusvoiton verovapaus.

Tuloverolain 48 §:n mukainen luovutusvoiton verovapaus:

Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa harjoittamaansa maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osuuden taikka sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä, ja saajana ovat joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti;

Sisarten lapsia kohdellaan sen sijaan samalla tavoin kuin ketä tahansa vierasta saajaa. Lahjaa verotetaan korkeassa, toisessa veroluokassa, eikä luovuttajalla ole mahdollisuutta luovutusvoiton verovapauteen.

10 vuoden omistus

Metsä- tai maatilan kaupassa on luovutusvoiton verovapaus mahdollinen vain, jos aikaa edellisestä tilan vastikkeellisesta saannosta on vähintään 10 vuotta. Mukaan luetaan myös aika, jonka tila on ollut edellisillä omistajilla, mikäli se on siirtynyt perintönä tai lahjana.

Jos tilan myyjä on itse ostanut tilan, otetaan verovapaustarkastelussa huomioon vain luopujan omasta hankinnasta kulunut aika.

Esimerkki 1: Perintötilan myynti sisaren lapselle

Jos myy 100 000 eurolla tilan, jonka on saanut perintönä 30 vuotta sitten, on tilan hankintameno tuolloin toteutunut perintöverotusarvo, esimerkiksi 40 000 euroa. Sisaren lapselle myytäessä tulee myyjälle veroa maksettavaksi 60 000 euron luovutusvoitosta 19 200 euroa, ottamatta huomioon vähennyskelpoisia kaupan kuluja ja muita eriä.

Jos hankintameno (perintöverotusarvo) olisi ollut 30 000 euroa, käytettäisiin sen sijaan hankintameno-olettamaa 40 prosenttia kauppahinnasta. Tällöin 70 000 euron verotettavan luovutusvoiton sijaan verotettavaksi tulisi 60 000 euron luovutusvoitto, kun ei oteta huomioon muita mahdollisia vähennyksiä.

Luovutusvoiton verovapaus on siis sitä merkittävämpi, mitä pienempi on oma hankintameno. Toisaalta, jos on itse ostanut metsän hiljattain, voi kauppa toteutua mahdollisesti hankintamenon suuruisena, jolloin verotettavaa luovutusvoittoa ei kerry, vaikkei verovapautta olisikaan.

On kuitenkin huomattava, että luovutusvoiton veroa voi tulla maksettavaksi käytetystä metsävähennyksestä, joka tuloutetaan luovutusvoittoon tai -tappioon. Käytetystä metsävähennyksestä ei tarvitse maksaa veroa luovutusvoiton verosta vapaissa kaupoissa.

Oletko metsä- tai maatalouden harjoittaja?

Kolmas edellytys tilakaupan luovutusvoiton verovapaudelle sukulaissuhteen ja omistusajan rinnalla on, että myyjä harjoittaa itse kiinteistöllä metsä- tai maataloutta. Jos pellot ovat vuokralla, ei peltojen osalta luovutusvoiton verovapaus täyty.

Jos metsiin kohdistuu toiselle kuuluva hallintaoikeus, luovutusvoiton verovapautta ei ole.

Kauppahinta tarkasteluun

Luovutuksen voi toteuttaa kauppana, lahjana tai lahjanluontoisena kauppana. Metsätilan kaupasta ei tule lahjaveroseuraamusta, jos kauppahinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Käyvän arvon voi luotettavimmin todeta metsäammattilaisen laatimasta tila-arviosta.

Maatilan sukupolvenvaihdoskaupoissa verotettavaa lahjaa ei muodostu, jos kauppahinta on yli 50 prosenttia käyvästä arvosta. Tämä koskee myös maatilaan kuuluvia metsiä.

Esimerkki 2: Lahjanluontoinen kauppa

Jos myydään 100 000 euron arvoinen metsätila lapselle 60 000 euron kauppahinnalla, muodostuu kaupassa verotettavaa lahjaa 40 000 euroa eli käyvän arvon ja kauppahinnan välisen erotuksen verran. Lapsi maksaa kauppahinnan 60 000 euroa, siitä varainsiirtoveroa 4 prosenttia eli 2 400 euroa ja lahjaveroa 3 200 euroa. Yhteensä hänen maksettavakseen tulee 65 600 euroa.

Myyjän luovutusvoittoa laskettaessa otetaan tällöin hankintamenona huomioon alkuperäisestä tilan hankintamenosta 60 prosenttia eli kaupan osuus luovutuksen kokonaisarvosta. Jos luovutusvoiton verovapauden kaikki ehdot eivät täyty, voi tästä tulla myyjälle luovutusvoiton veroa maksettavaksi.

Metsävähennys ja metsälahjavähennys

Metsävähennyspohjaa muodostuu ostajalle aina, kun metsästä maksetaan kauppahintaa. Sukulaissuhteella ei ole asiaan vaikutusta.

Ostaja voi hyödyntää metsävähennystä metsäverotuksessaan sitä mukaa, kun hän saa metsästään verotettavaa tuloa. Määräaikaa metsävähennyksen käytölle ei ole. Luovutuksissa kannattaa ottaa huomioon, että jos ostajalla ei ole lähiaikoina hakkuumahdollisuuksia, ei pelkän metsävähennyksen hankkimiseksi kannata tilakauppaan ryhtyä.

Metsälahjavähennys muodostuu saajalle, kun metsää saa lahjana, myös lahjanluontoisessa kaupassa, jos lahjan laskennallinen arvo ylittää tietyt rajat. Metsälahjavähennyksen voi laskea verkossa Metsäkeskuksen lahjaverolaskurilla.

Suhtaudun itse metsälahjavähennyksen tavoitteluun varauksellisesti. Kannattaa tutustua muun muassa sen käyttöön liittyviin sanktioihin.

Hae ennakkoratkaisu

Vähänkään mutkikkaimmissa tai epävarmuutta herättävissä luovutuksissa kannattaa hakea Verohallinnosta sitovaa ennakkoratkaisua. Sitä varten tarvitaan kauppakirjan tai lahjakirjan luonnos ja selvä kysymys, johon ratkaisua pyydetään.

Luovutus täytyy toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla ja määräajan sisällä, jotta ennakkoratkaisu olisi sitova.

Kommentti: Jatkuvuus uhattuna

Sisarten lapsia metsän saajina kohdellaan mielestäni verotuksessa epäoikeudenmukaisesti. Kohtelu ei tue aktiivisen metsätalouden poliittisia tavoitteita. Metsä- ja maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että omaisuutta voi siirtää elinaikana nuoremmille polville kohtuullisin ehdoin.

Mitä siis tekee lapseton, iäkäs metsänomistaja, joka haluaisi pitää metsänsä suvussa? Useimmiten todennäköisesti ei mitään. Kun hänestä aika jättää, metsät siirtyvät kuolinpesälle eli yhteisomistukseen hänen iäkkäille sisarilleen. Mikäli joku sisarista on kuollut jo aiemmin, tulevat perikunnan osakkaiksi myös aiemmin edesmenneen sisaren lapset. Soppa on keitetty.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.