Pientilan metsillä on monta tarkoitusta

Maisteripariskunta toteutti haaveensa ja muutti maalle. Pientilalla oma metsä on lähellä ja monimuotoisuus valttia niin metsissä kuin pelloilla.

Petteri Timonen on agronomi ja Sara Lankinen-Timonen metsänhoitaja, joten pariskunnalta löytyy osaamista niin pelto- kuin metsäasioihin. Päätökset tehdään yhdessä keskustellen. Paimenkoiraksi tilalle on hankittu bordercollie Milo. (Kuvaaja: Petteri Kivimäki)

Pellot viettävät aurinkoisilla, etelänsuuntaisilla rinteillä kohti Puula-järveä. Viljelysmaan ja laitumien reunamilla on joka puolella vaihtelevaa puustoa: pusikkoa, lehtipuita, järeitä kuusiakin.

Tällainen maisema avautuu Päivärinteen pientilan pihasta Kangasniemellä Etelä-Savossa. Karjalan evakkojen sodan jälkeen perustama ja raivaama tila on ollut vuoden ajan Sara Lankinen-Timosen ja Petteri Timosen sekä heidän kahden lapsensa koti.

Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteiden maistereiksi kouluttautunut pariskunta viljelee nyt luomuvihanneksia ja -marjoja myyntiin 20 hehtaarin pientilalla. Samalla pyritään ruokaomavaraisuuteen. Tilasta suurin piirtein puolet on viljelysmaata ja puolet metsää.

Metsällä on pientilallisille merkitystä ensisijaisesti aivan muuna kuin teollisuudelle myytävänä puuna. Lähimetsästä saadaan maatilan tarvepuut ja lämmitykseen tarvittavat polttopuut.

Koska polttopuuvarastoa on jo entuudestaan, pariskunta on kaatanut puita rauhaisaan tahtiin käsin pokasahalla ja pilkkonut klapeiksi kirveellä.

”Pokasaha hidastaa tahtia ja opettaa kärsivällisyyttä”, Petteri Timonen sanoo.

Monipuolinen puulajivalikoima

Metsillä on luomutilalla tärkeä merkitys myös peltojen reunavyöhykkeinä. Pellonreunojen metsät tukevat monimuotoisuutta ja sitä myöten viljelyä.

Reunametsien pusikoilla ja puulajeilla on merkitystä esimerkiksi pölyttäjähyönteisten kannalta.

”Pyrimme säilyttämään puulajien monipuolisuuden. Esimerkiksi isommat puumaiset raidat säästetään kaikki”, Sara Lankinen-Timonen sanoo.

Kuiva ja helteinen alkukesä osoitti, että puilla on Suomen muuttuvissa olosuhteissa myös erilainen mutta tärkeä rooli tilan kotitarvekarjan eli lampaiden ja lehmien kannalta.

”Istutamme tammia ja muita lehtipuita talon ympäristöön ja pellolle myös siitä näkökulmasta, että puut tuovat varjoa”, Lankinen-Timonen kertoo.

Metsillä monta käyttötarkoitusta

Pariskunnalla ei ollut ennen Päivärinteen tilalle muuttoa lainkaan kokemusta Kangasniemestä.

”Ei ole kaduttanut yhtään”, Sara Lankinen-Timonen sanoo.

Hän työskentelee maatilan töiden ohella Metsähallituksella suunnittelijana ja kartoittaa suojelualueiden luontotyyppejä. Lankinen-Timonen on vuoden aikana ehtinyt tutkia ja kartoittaa varsin tarkasti myös pientilaan kuuluvat metsät.

Niin viljelyä kuin metsien käsittelyä ohjaa tilalla kolme teemaa: monimuotoisuus, vesiensuojelu ja ilmastonmuutos.

”Pyrimme osallistumaan osaltamme ilmastonmuutoksen hillintään ja toisaalta myös siihen sopeutumiseen. Pidämme metsät elinvoimaisina emmekä vähennä metsäpinta-alaa”, Sara Lankinen-Timonen sanoo.

Metsillä on hänen mukaansa monta käyttötarkoitusta, jotka tulee yhteensovittaa. Ihmisen toiminta luonnossa ei saa viedä mahdollisuuksia muilta lajeilta.

”Mekin käytämme puuta, mutta yritämme tehdä sen niin, ettei puunkäyttö heikennä metsää elinympäristönä.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 18/2021

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut

TES

Kuvat