VMI: Suomen metsien kasvu taittui

Puuston kokonaistilavuus on tuoreen inventoinnin mukaan kasvanut edelleen. Kuolleen puun ja järeiden puiden määrä on lisääntynyt etenkin Etelä-Suomessa.

Suomen metsien kokonaiskasvu on pienentynyt ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun. Keskimääräinen kokonaiskasvu oli vuosina 2014–2020 103,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuosina 2009–2018 kasvu oli keskimäärin 107,8 miljoonaa kuutiometriä.

Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiistaina julkistamista 13. valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tuloksista.

Vaikka metsien kokonaiskasvu on pienentynyt, on puuston kasvu edelleen selvästi poistumaa suurempi. Vuosina 2014–2020 kokonaispoistuma oli keskimäärin 83 prosenttia puuston kasvusta.

Puuston kokonaismäärä on lisääntynyt edelleen. Suomen metsissä on puuta hieman yli 2,5 miljardia kuutiometriä. Lisäystä edellisen inventoinnin tuloksiin on 30 miljoonaa kuutiometriä.

Männiköiden kasvu pienentynyt

Luken johtavan tutkijan Kari T. Korhosen mukaan kokonaiskasvun vähentymisen syynä on ennen kaikkea männiköiden aiempaa pienempi kasvu.

”Männyllä kasvuindeksi on ollut sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa selkeästi alemmalla tasolla kuin edellisen VMI:n kasvunmittausjaksolla.”

Muutosta selittävät niin säätekijät, metsätuhot kuin mittausjaksolle osuneet kukintavuodet.

”Lisäksi metsien ikärakenne on muuttumassa Pohjois-Suomessa varttuneemmaksi. Pohjoisessa metsien kasvu laskee jo 61–80 vuoden ikävaiheessa. Etelässä tämä tapahtuu selvästi vasta yli satavuotiaissa metsissä”, Korhonen sanoo.

Etelä-Suomessa männyn kasvun heikkenemistä kompensoi kuusen lisääntynyt kasvu. Pohjoisessa sen sijaan myös kuusen sekä koivun kasvu on hieman pienentynyt.

Kuolleen puun määrä lisääntynyt

Monimuotoisuuden kannalta tärkeän kuolleen puun määrä on jatkanut kasvua Etelä-Suomessa. 2000-luvulla kuolleen puun määrä on etelässä tuplaantunut nykyiseen viiteen kuutiometriin hehtaarilla.

”Pohjois-Suomessa kuolleen puun määrä on aiemmin vähentynyt sekä suojelualueilla että talousmetsissä, mutta uusimpien tulosten mukaan väheneminen on pysähtynyt. Pohjoisessa kuollutta puuta on keskimäärin 7,5 kuutiota hehtaarilla”, Korhonen kertoo.

Etelä-Suomessa järeiden elävien puiden määrä on moninkertaistunut satavuotisen valtakunnan metsien inventoinnin historian aikana.

”Maan eteläisimmän kolmanneksen kattavalla eteläboreaalisella vyöhykkeellä oli 1920-luvulla läpimitaltaan yli 40-senttisiä kuusia noin miljoona kappaletta, nyt niitä on yli 20 miljoonaa”, havainnollistaa Luken erikoistutkija Pekka Nöjd.

Pohjois-Suomessa sen sijaan etenkin pienten ja keskikokoisten mäntyjen määrä on lisääntynyt.

Ainutlaatuisia aikasarjoja

Valtakunnan metsien inventoinnin tuoreimpien tulosten julkistamisen yhteydessä juhlistettiin myös inventoinnin satavuotista historiaa. Ensimmäisen inventoinnin maastotyöt käynnistyivät nimittäin vuonna 1921.

”Yhä edelleen voidaan aivan ensimmäisistä inventoinneista lähtien tuottaa aikasarjoja, jotka kertovat kiinnostavaa ja osin yllättävää tietoa siitä, miten maan ja metsien käytön muutokset näkyvät mitatuissa aikasarjoissa”, Kari T. Korhonen toteaa.

Sata vuotta inventointia

  • Ensimmäisen Valtakunnan metsien inventoinnin maastotyöt aloitettiin vuonna 1921.
  • Nyt meneillään on 13:s inventointi.
  • Tietoa käytetään metsäpolitiikan suunnitteluun.
  • Puuston tilavuus on kasvanut 1 385 miljoonasta 2 505 miljoonaan kuutiometriin.
  • Vuotuinen kasvu oli 1934–36 noin 50 milj. kuutiota, nyt 103,5 milj. kuutiota.
  • Metsätalousmaan pinta-ala on sadassa vuodessa pienentynyt 2,5 prosenttia.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat