Miljoonan tonnin pudotus päästöissä, jos suometsissä siirrytään poimintahakkuisiin

Kommentit (1)

1. Veli-Jussi Jalkanen 3.10.2023 12:39

   Jutun johtopäätökset ovat ilmeisen vääriä, koska poimintahakkuiden aiheuttama kasvun alenemista ei ole otettu huomioon.
   Jo 1800 ja 1900 luvulla todettiin yleisesti sekä Ruotsissa, että Suomessa, että poiminta- eli harsintahakkuiden jälkeisten puuston kasvussa tuli järjestään pettymyksiä.
   Kun valta- ja lisävaltapuut poistetaan, väli- ja aluspuista tulevan metsän kasvu on heikkoa, eikä sitä saada elpymään millään muulla keinolla kuin uudistamalla.
   On virhe sanoa, että uudistusalueiden kasvu on pitkän aikaa heikkoa. Jos ojien perkauksesta tuleva maa käytetään tehokkaasti n. 1200 istutusmättään tekemiseen, joille taimet huolellisesti istutetaan, saadaan kasvu aikaa hyvinkin nopeasti.
   Soiden metsätuotantoa ei kannata arvioida tai mitata, jos samalla ei käytetä aivan välttämätöntä ja riittävää tuhkalannoitusta.
   Rautalammilla Sahalan kartanossa korpien ja rämeiden puun tuotanto on tuottanut kerta toisensa jälkeen jo 1930-luvulta lähtien odottamattoman hyviä tuloksia, kun kaikki hoitotoimet on tehty viivyttelemättä, tehokkaasti ja huolellisesti.
   Nyt kaikkien turvemaiden kasvu on 3-10 kertaa suurempi kuin ennen ojituksia, viljelyjä ja tuhkalannoituksia.
   Myös turvemailla voidaan maan hoito optimoida veden pinnan säätelyllä ja tuhkalannoituksilla ja päästä lähes kangasmaan tasoiseen kasvuun. Tämä mahdollistaa ns. superhavennuksen tekemisen jo tukkipuuluokan metsässä, jossa parhaat valtapuut jätetään hyvälatvuksisina kasvamaan tiheyteen 200 r/ha luokkaa 6-12 m3/ha/v ja pelkkää tukkikasvua.
   Tällä tiheydellä tyvet kannattaa kasvattaa järeiksi (50-70 cm), jolloin päätehakkuut voidaan venyttää jopa yli 100 v päälle. Tämä ikäisessä metsässä tuhkalannoitus (ja B-lannoitus) joudutaan tietenkin myös uusimaan 30 v välein.
   Kokeilussani oleva suometsien salaojitus voi tuota kokonaan uuden perspektiivin suometsien pohjavesihallintaan.