Kapinan rahoittajat – miksi Koneen Säätiö tukee aktivisteja
Koneen Säätiö kohahdutti syksyn alussa myöntämällä tukea Elokapinalle. Aktivistienkin ääni on arvokas, säätiön muutosjohtaja Mari Pantsar sanoo ja toivoo monipuolisempaa metsäkeskustelua.
Ladataan...
On suorastaan tragikoomista, miten lapselliselle tasolle ”luontoaktivistien” metsäväittämät ovat menneet vastoin lähes 100 vuoden Suomen metsätutkimusta, sen mukaan saavutettua kasvun kaksinkertaitamista ja puustomäärän lähes 1.5-kertaistamista.
Ilmaston pelastaminen on ihmiskunnan kiireellisin tehtävä. Sen lisäksi tarvitaan puu raaka-ainetta uhä suurempaan määrää muovia korvaamaan sekä terveelliseen rakentamiseen. Näihin molempiin tarvitaan mahdollisimman hyvä kasvu hoitotoimien seurauksena.
Hyvässä kasvussa on täysin välttämätöntä torjua metsätuhoja, harventaa puustoa, hoitaa taimikoita, ja hoitaa metsämaata mm. metsämuokkaamalla ja pitämällä ojituksilla pohjavesi juuri- ja biokasvukerroksen (40 cm) alapuolella, että vesi ei pääse sitä hukuttamaan.
Jos Koneen säätiö haluaisi olla oikeasti tehokas metsäasioissa, sen pitäisi lobata Euroopan hävitettyjen metsien uudelleen istuttamisen puolesta. Olemme typerästi parturoineet paljaaksi ja tarpeettomasti Euroopassakin miljoonia km2 metsiä, jotka nyt pitäisi kiireesti palauttaa istuttamalla. Jo olemssa olevat metsät (lukuun ottamatta luonnonpuistoja) pitäisi myös laittaa tehokkaaman kasvatuksen piiriin, mikä ei yhtään heikennä niiden moninaiskäyttöä.
Jo yksi km2 voi sitoa luokkaa 2000 tn hiilidioksia vain yhdessä vuodessa hyvin hoidettuun metsään (70 % maan alle).
Mikä taho patistelisi Suomen metsänomistajat kasvattamaan 2-kertaisesti vielä sen mitä ne nyt kasvaa. Tämä olisi jopa melko helposti mahdollista vain tehostamalla jo tiedossa olevia kasvatusmenetelmiä. Näin saisimme Suomen metsiin lähes 100 milj. tonnia hiiltä sidolttua lisää joka vuosi ja valtavasti talousmoottorin polttoainetta.
Monet metsänomistajat ovat osoittaneet, että puuntuotannon tuplaaminen kyllä onnistuu tilakohtaisesti ja teknisesti se on mahdollista myös kansallisesti.
Jo hoitorästien poistaminen lisäisi metsiemme kasvua luokkaa 50 % ja sen lisäksi tiedämme monia lisätoimia joilla loppukin kasvunlisä saataisiin aikaiseksi.
Elokapinan metsäbiologiaa asiantuntemattomasti ajavat ylikilpaillut hoitamattomat luonnonmetsäryteiköt eivät sovi kosteina ja varjoisina ollenkaan ihmisille, ei kanalinnuille tai puhumattakaan tuhansille lajeille, jotka viihtyvät parhaiten valossa, jopa uudistusaloilla.