Koillismaalla jo kiire korjata

Sinistymisuhka rajoittaa, mutta talven tulo kiihdyttää kesän myrskypuiden korjuuta.

Pertti Nissiltä kaatui rajuilmassa 15 hehtaaria kasvatusmetsiä. Taloudellinen menetys on huomattava ja onnettomuuden ainoa onni oli, että tuhot ovat kesäkantavilla kohteilla. (Kuvaaja: Jarmo Manninen)

Kesäkuun lopulla etenkin Koillismaata pyyhkineen rajuilman tuhopuita korjataan kovaa vauhtia. Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen arvioi, että päivässä tuhoalueelta korjataan 15 000 kuutiota, Metsähallituksen hakkuut mukaan laskien.

”Enemmänkin voitaisiin korjata, mutta sahapuun vastaanotto rajoittaa.”

Aikaa on jäljellä parisen kuukautta, sillä käytännössä korjuu pysähtyy lumien tuloon.

”Vaikeimpia ovat talvikorjuut ja saaret. Jos pitää tehdä talvitie, niin lunta ehtii tulla niin paljon, että korjuusta ei tule mitään.”

Härkönen ennakoi, että keväällä saattaa olla muutama viikko, jolloin tukkeja voi korjata, mutta sen jälkeen tukkien laatu on pilalla ja korjattavana on enää kuitua ja polttopuuta.

Hän tietää, että ihmisillä on oikeasti hätä. Tukkikertymän määrällisen menetyksen lisäksi tuhopuiden hinnasta on ylipäätään pois 10-15 prosenttia.

Sinistymisen ja lumen tulon välissä

Kuusamolainen Pölkky Oy on keskittänyt korjuutaan tuhoalueille.

”Kun sinistymiskausi kuukauden päästä on ohi, niin laitetaan vielä pökköä pesään ja tuodaan muualtakin Suomesta lisää korjuuketjuja”, metsäjohtaja Jani Jaakkola sanoo.

Kaatunut puu säilyy hyvin niin kauan kuin se on kannossa kiinni. Sen sijaan pinoon katkottu puu sinistyy, jos varastointiaika kesäkaudella pitenee. Sinistymisvaara on ohi ja tienvarsivarastoja voidaan kasvattaa, kun ilmat jäähtyvät.

”Tavoitteena on saada puut pinoon vuodenvaihteeseen mennessä. Korjuu lumien alta on todella vaikeaa.”

Korjuu on keskitetty isoille kohteille. Pienempien kohteiden korjuuta jää kevääseen.

”Vielä pystymme ostamaan. Hinta on hyvin tapauskohtaista ja riippuu esimerkiksi siitä, joudutaanko käyttämään metsurikorjuuta.”

Sahat saavat reklamaatiosuman

Sahan näkökulmasta myrskypuiden tarjontapiikkejä tulee säännöllisen epäsäännöllisesti.

”Puu on paljon mukavampi korjata ehjänä pystystä. Tuhopuiden korjuussa ei pärjää kukaan – ei metsänomistaja, korjuuyrittäjä eikä saha.”

Myrskypuussa on vääjäämättä sekundaa seassa, ja sahalle myrskypuut tietävät reklamaatiosumaa.

Myrskypuiden tarjonta on vähentänyt Pölkyn normaalien pystyleimikoiden ostoja, mutta vain Koillismaan tuhoalueella. Muualla ostot jatkuvat normaalisti.

Ei korjuuta ennen kauppaa

Rajuilma osui Junnikkala Oy:n hankinta-alueen reunalle, Oulujärven länsipuolelle.

”Perinteiseltä hankinta-alueelta ja vakiintuneilta kumppaneilta ostamme, mutta emme laajenna hankinta-aluetta”, metsäpäällikkö Heikki Pietikäinen sanoo ja varoittaa, ettei korjuuseen pidä lähteä ennen kuin kauppa on tehty.

”Oletettavasti puut ovat paikkansa löytäneet, sillä kyselyt meidän ostomiehille ovat vähentyneet selvästi.”

Pietikäisen mukaan tuhoalueilta tulevat määrät eivät ole niin suuria, että ne vaikuttaisivat Junnikkalan muuhun puunhankintaan.

”Tarjonta on muutenkin ollut reipasta, ja ajoittain on mennyt ylitarjonnan puolelle.”

Yhtiöissä pohditaankin, millä voimalla ostoja tehdään loppuvuonna.

”Ei kymmentä puuta pystyssä”

Kuusamolaiselta metsänomistaja Pertti Nissiltä meni sileäksi 15 hehtaaria nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä niin, että ”ei varmaan ole kymmentä puuta pystyssä”.

Rajuilma osui makeimpaan vaiheeseen, jossa kuitupuuta olisi lähivuosina varttunut tukkipuuksi. Vahingon suuruutta on vaikea arvioida, mutta kyse on kymmenistä tuhansista euroista.

”Puukauppa meni sikäli hyvin, että sain tarjouksia, mutta hinta on ryöstöhinta. Korjuukustannusten nousu ei selitä kantohinnan laskua.”

Nissin pelastus oli, että häneltä kaatui kesäkohteita.

”Talvikorjuukohteiden omistajat ovat huutavassa hukassa.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Artikkelit

Kuvat