Oulun paperista kartongille muunnetun koneen syöttäminen alkoi viime viikolla, kun ensimmäinen puukuorma ajettiin parinkymmenen kilometrin päästä Sanginsuulta tehtaalle.
Kartonkikoneen käynnistyminen nostaa Stora Enson Oulun tehtaiden puunhankintaa puolella miljoonalla kuutiolla 2,4 miljoonaan kuutioon.
Stora Enson Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala sanoo, että tehtaan puut on hankittu noin neljäksi kuukaudeksi, mutta talvikorjuukohteita voidaan ostaa vielä.
”Hankinta-alue on pääasiassa Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat, mutta vaikutukset heijastuvat koko Pohjois-Suomeen.”
Ojala väistää kysymyksen hintavaikutuksista, mutta myöntää pienpuun markkinatilanteen kiristymisen, kun myös lämpövoimalat käyttävät puupolttoaineita enemmän ja enemmän.
Kartonkikoneella valmistetaan aaltopahvin pintakartonkia, joka valmistetaan valkaisemattomasta eli ruskeasta sellusta. Sellu valmistetaan havukuitupuusta ja sahoilta tulevasta hakkeesta.
Havukuiduksi kutsutaan kemialliseen massan- eli sellunvalmistukseen menevää puuta, joka voi olla sekä mäntyä että kuusta, ja myös lahokuusta. Puulajien suhteen tulee pysyä samana, ja Oulun puunsyötöstä suurempi osa on mäntyä.
Valoisalta näyttää
”Kyllä sellaisen määrän pitää tuntua melko raakasti metsässä”, Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Juhani Heikkinen kommentoi tehtaan puunhankintaa.
Heikkinen ennakoi, että metsänomistajat näkevät hintavaikutukset kun kesäleimikoiden kysyntä alkaa.
”Tällä suunnalla on metsänomistajan lysti olla, ainakin pienpuun osalta. Puunkäyttö on turvattu kartonkitehtaan ja Oulun uuden lämpövoimalan kautta.”
Heikkisen kuuleman mukaan polttoon menevän pienpuun hinnat ovat jo nousseet.
”Kuitupuun hinnassa ei vielä näy merkittävää nousua, mutta odotamme, että pakko senkin on nousta.”
Heikkinen laskee, että energiaharvennuksilta tulevan, kuitupuuta pienemmän karsitun rangan kantohinnat ovat kymmenen euron luokkaa. Ensiharvennusten kuitupuun tilastohinta Pohjois-Pohjanmaalla on 12–13 euroa.
Lämpövoimala hotkaisee pienpuuta
Oulun Energia Oy on rakennuttanut uuden, biovoimalaitokseksi nimetyn lämpövoimalan, jota on syksyn aikana ajettu täyteen tuotantoon. Puuenergian kokonaiskäyttö kasvaa noin puolella 650 000 kuutiometriin. Valtaosa on metsäperäistä, mutta myös sahoilta tulevaa purua käytetään.
Metsäenergian toimittajia on kymmenkunta, ja pieneltä osalta myös Oulun Energian täysin omistama Turveruukki. Turveruukki ei tee kauppaa suoraan metsänomistajien kanssa, mutta korjuusta vastaavat sopimusyrittäjät kyllä.
”Tahtotila on lisätä energiapuun korjuuta ensiharvennuksilta ja nuoren metsän kunnostuksista Pohjois-Pohjanmaalla”, Turveruukin toimitusjohtaja Pertti Vanhala sanoo.
”Kun mennään rästikohteisiin ja avataan ajouria, tulee monenkokoista puuta ja yksittäisten puiden kohdalla mennään ainespuumittaan.”
Pienpuun markkinatilanne tiukkenee, mutta varaakin on, sillä maakunnan energiapuupotentiaalista vain neljännes on käytössä.
”Myös laitosten energiatehokkuus on parantunut, ja itse asiassa polttoaineen kokonaiskäyttö on vain puolet historian maksimista, vaikkakin silloin käytettiin turvetta.”
Vanhala on toiminut metsäenergian parissa kolmisenkymmentä vuotta ja nähnyt monet suhdanteet.
”Markkinoiden niukkuus tulee lähinnä siitä, onko korjuuyrittäjiä kulloiseenkin tarpeeseen. Sellaista tilannetta ei ole ollut, että kaikki harvennusrästit olisi hoidettu.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.