Haastattelu | Intohimoaloitteilla on merkityksensä

Avohakkuut historiaan -lakialoite vaikuttaa vaikka tuskin laiksi yltää, Anne Kalmari uskoo.

Anne Kalmarilla on metsätöitä paitsi kotitilallaan Kivijärvellä, mutta tänä syksynä erityisesti myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa kansalaisaloitteena tulleen lakiehdotuksen myötä. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Kansalaisaloitteet ovat sikäli erilaisia lainsäädäntöhankkeita, että niiden ajurina on intohimo”, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.).

”Ne ovat suoraviivaisia esityksiä, jotka harvoin sellaisenaan menevät läpi.”

Valiokunta käsittelee parhaillaan avohakkuut historiaan -lakialoitetta, joka vaatii, että avohakkuista luovutaan valtion metsissä. Aloite sisältää poikkeusmahdollisuuden eli avohakkuista pitäisi tulla luvanvaraisia.

”Jo aloitteen nimi kertoo voimakkaasta asenteesta, se on laajempi kuin itse sisältö. Aloitteella halutaan nostaa keskustelua, että millainen metsien käyttö on hyväksyttävää.”

Lakialoitteen takana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Bird Life, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö. Ympäristöjärjestöistä yksi puuttuu, WWF Suomi.

Epäsuoraa julkisuusvaikuttamista

Kalmari uskoo, että jos tavoitteena on jatkuvan kasvatuksen osuuden nousu maksimaalisen huomion avulla, niin jotain liikahduksia lakiesitys saa aikaan.

Hän on saanut tavallisilta kansalaisilta satoja yhteydenottoja, vaikka monessa sähköpostissa teksti on selvästi kopioitu jostakin.

”On tahoja, joiden mielestä metsien käyttö ylipäätään on huono asia. Moni on pahoittanut mielensä, kun on nähnyt ruman hakkuuaukon.”

Vaikka valtaosa suomalaisista pitää puun käyttöä hyvänä, niin Kalmari ei pidä mahdottomana, etteikö sille yleisessä mielipiteessä voisi käydä kuten turpeelle – hyvä muuttuu huonoksi.

Kalmari sanoo oman käsityksensä tarkentuneen käsittelyn aikana siitä, mihin jatkuva kasvatus sopii. Hänen kantansa on kuitenkin edelleen selkeästi, että lakia ei tarvita.

Tärkeää turhaa työtä

Kalmari pohtii, että edustuksellisen demokratian ulkopuolelta tulevan kansalaisaloitteen kynnys 50 000 allekirjoitusta on matala. Kansanedustajien tekemät lakialoitteet, joilla on yli sadan edustajan tuki, eivät tahdo saada samaa kohtelua, vaikka edustuksellisesti niiden takana on paljon suurempi määrä kansalaisia.

”On hyvä, että kansalaisilla on kanava, jonka kautta purkaa tuntojaan, vaikka toki se vie lainsäätäjiltä aikaa.”

Lakialoite luovutettiin eduskunnalle lokakuun lopulla. Suuren salin lähetekeskustelun jälkeen aloite meni valiokuntakäsittelyyn. Valiokunta hankkii lausunnon noin 25 asiantuntijataholta, joko kirjallisesti tai suorana kuulemisena.

Kuulemisten jälkeen valiokunta laatii mietinnön perusteluineen. Siinä puidaan läpi, voidaanko jatkuvan kasvatuksen pinta-aloja lisätä ja jos voidaan, niin missä.

Lakiesitys menee eduskunnan täysistunnon äänestykseen ensi vuoden alkupuolella. Läpimenoa ei pidetä todennäköisenä, ja kansalaisaloitteet ylipäätään etenevät laiksi asti harvoin. Kansalaisaloite on ollut mahdollinen vuodesta 2012, ja eduskuntaan asti on päätyneistä 40 aloitteesta vain kaksi on hyväksytty.

Agronomit metsän vartijoina

Kalmari on keskustalainen neljännen kauden kansanedustaja Keski-Suomesta, joka sanoo olleensa aina intohimoinen syvän maaseudun puolustaja. Järjestötyö vei mukanaan heti.

”Olen ollut mukana kaikissa mahdollisissa järjestöissä mitä ikinä.”

Koulutukseltaan hän on agronomi ja tavallaan edustaa jatkumoa siinä pitkässä linjassa, jossa metsäpolitiikan isoista kysymyksistä viime kädessä päättää peltopuolen väki. Omalta kohdaltaan hän muistuttaa, että puoliso tosin on metsänhoitaja.

Valiokuntien puheenjohtajien paikat ovat poliittiselta painoltaan heti seuraavia ministeripestien jälkeen. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 15 jäsentä, jotka edustavat kaikkia eduskuntaryhmiä Liikenyttiä lukuunottamatta.

 

Anne Kalmari

  • Keskustalainen neljännen kauden kansanedustaja.
  • Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2017.
  • Järjestöaktiivi – Pellervo-Seura, MTK, Maa-ja kotitalousnaiset, kyläyhdistystoiminta, Kalatalouden keskusliitto, 4H.
  • Asuu Kivijärvellä Keski-Suomessa kotitilallaan, jota puoliso viljelee päätoimisesti. Lapset opiskeluiässä.
  • Agronomi, pääaine kasvinviljelytiede.
  • Intohimoinen marjastaja ja sienestäjä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit