Puumarkkinat | Kauppa käy valikoiden

Kantavan maan kohteista on pulaa, mutta talvileimikoita ostetaan varoen.

Maasto on monin paikoin pehmeää, mutta puuta yritetään korjata tien varteen mahdollisuuksien mukaan. Vaarana on tavanomaista suuremmat urapainaumat. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Lauha ja sateinen syksy sekä alkutalvi näkyvät metsätiestön kunnossa. Tiet ovat pehmenneet monin paikoin ja puunkorjuussa joudutaan hakemalla hakemaan kantavia kohteita.

Kiivas kilpa on nostanut kelirikkoleimikoiden ja paikoin tukinkin hintoja. Myös kesäleimikoita on ostettu ja hakattu pitkälle syksyyn.

Talvileimikoiden kysyntä on sen sijaan varovaista. Moni odottaa pääsyä kehnon viime talven vuoksi hakkaamatta jääneisiin kohteisiin.

”On todella hankalaa löytää leimikkoja tällä hetkellä. Olemme joutuneet korjaamaan teitä ja varastopaikkoja. Soraa on kulunut”, korjuuesimies Heikki Hacklin Metsänhoitoyhdistys Satakunnasta kertoo.

Yhdistyksen korjuupalvelun kapasiteetista käytössä on tällä hetkellä kuutisenkymmentä prosenttia. Kaikki tarjolla olleet kelirikkokohteet on pitkälti hakattu. Ennen pakkasia koneilla ei ole asiaa kuusikoihin ja turvekankaille, mutta päätehakkuut ja männikön harvennukset kantavan tien varressa onnistuvat.

Vastaava tilanne on Päijät-Hämeessä. Korjuukelpoisia kohteita on lähinnä valtion teiden varsilla, ja teille on jouduttu ajamaan mursketta, jotta leimikkoon on päässyt.

”Voi sanoa, että ainakin tässä Padasjoen alueella, jossa minä teen töitä, tämä on ollut pahempi kuin viime syksy. Nyt on satanut paljon enemmän”, arvioi korjuuesimies Antti Alhola Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeestä.

Alholan mukaan koneille on riittänyt kohtalaisesti töitä, mutta samalla on jouduttu hakkaamaan kevään kelirikkoajalle kaavailtuja työmaita.

Kelirikkoa pohjoisessakin

Etelä-Karjalassa kelirikko on joulukuun toisella viikolla pahimmillaan ja syrjäiset tiet kantavat huonosti. Tilanne ei kuitenkaan ole normaalista poikkeava.

”Joka vuosi kelirikko on tullut sekä syksyllä että keväällä. Ei tämä mitenkään ennakoimatonta ole, mutta se, miten pitkiä jaksoja nämä nykyisellään ovat, on haaste”, arvioi aluepäällikkö Tuomas Kähö Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalasta.

Myös Kuusamon korkeudella on huomattu, että talvikohteiden hakkuuaika on selvästi lyhentynyt.

”Aikaisemmin on saattanut olla puolet vuodesta talvikeliä, mutta nyt ei ole kuin kolme kuukautta. Entistä tärkeämmäksi tulee metsätiestön ylläpitäminen ja rakentaminen. Muutoin emme saa täältäkään puuta liikkeelle”, sanoo metsäasiantuntija Anne Polojärvi Metsänhoitoyhdistys Koillismaasta.

Talviteitä ei vielä ole päästy tekemään ja talvileimikot soiden takana odottavat kunnon pakkasia.

Juttua varten on haastateltu myös metsäasiantuntija Merja Hyttistä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta, korjuuesimies Sauli Hannosta Metsänhoitoyhdistys Lounametsästä sekä puunkorjuuesimies Sami Hoffrenia Metsänhoitoyhdistys Savotasta.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Kuvat