Jo sähköpostin otsikko pysäyttää: ”Metsässäsi on havaittu kuolleita puita.”
Suomen metsäkeskuksen viestistä johtaa linkki Metsään.fi-palveluun, jossa kesän aikana tehdyt ilmakuvahavainnot pystyy tarkistamaan kartalta. Saldo: 41 pystyyn kuollutta puuta!
Sinänsä asiassa ei ole mitään uutta, kutakuinkin samat havainnot olemme tehneet maastossa tasan viikkoa aiemmin. Mutta että noin paljon tuhoja!
Pakko ruveta heti ynnäilemään. Jos kuolleen rungon arvo on keskimäärin 50 euroa, puhutaan yli 2 000 euron tuhosta.
Kartoituksia Porvoosta Kainuuseen
Puustotuhoviestit ovat tämän kesän uutuus. Metsäkeskus tiedotti seurannan aloittamisesta juhannuksen jälkeisellä viikolla. Metsäkeskuksen projektipäällikkö Lauri Haataja kertoo nyt, että viestejä on lähtenyt metsänomistajille tasaisesti kesän ajan.
Tähän mennessä ilmoituksen on saanut noin 13 000 yksityistä metsänomistajaa. Odotettavissa on, että joulukuun alkuun mennessä vielä toinen mokona saa viestin.
Tänä vuonna on kartoitettu noin viidesosa Etelä- ja Keski-Suomen metsien pinta-alasta, noin 40 000–50 000 neliökilometriä. Eteläisimmät kohteet ovat Porvoon seudulla, pohjoisimmat Kainuussa.
”Seuranta haluttaisiin ilman muuta ulottaa koko Suomeen, mutta sen laajuus on resurssikysymys”, Haataja sanoo.
Seuranta kohdistuu riskialueille
Kartoitetut alueet ovat sellaisia, mistä on saatavilla tuoretta Maanmittauslaitoksen ilmakuvaa. Ilmakuva-aineistot ovat maksuttomia, mutta miinuspuolena on, että sama metsä kuvataan yleensä vain kolmen vuoden välein.
Siksi Metsäkeskus täydentää ilmakuva-aineistoja satelliittiaineistoilla, mutta hinta rajoittaa jälkimmäisten käyttöä.
Koska kirjanpainaja on tärkein puukuolemien aiheuttaja, satelliittiaineistoja on hankittu sellaisilta ilmakuvaamatta jääneiltä alueilta, joilla on runsaasti varttuneita ja uudistuskypsiä kuusikoita tai joilta on tullut runsaasti tuhoilmoituksia. Alueiden valinnassa on hyödynnetty myös kirjanpainajatuhojen riskikarttaa ja loppukesän kuivuusennustekarttaa.
”Seurantaan haetaan alueita, joilla tunnelma niin sanotusti tiivistyy”, Haataja sanoo.
Metsään.fi-palvelussa näkyvät kuolleet puut on havaittu kahden viime kesän aikana otetuilta ilmakuvilta ja kesän 2025 satelliittikuvilta.
Viestit metsänomistajille lähtevät matkaan mahdollisimman nopeasti.
”Tänään järjestelmiin ladatuista kuolleista puista tulee metsänomistajalle ilmoitus huomenna”, Haataja kertoo.
Sähköpostiosoite Metsään.fi:hin
Sähköpostin sijaan osa metsänomistajista on saanut tiedon puukuolemista tekstiviestillä. Näin on käynyt, jos sähköpostiosoitetta ei ole syötetty Metsään.fi-palveluun.
Haataja suosittelee kaikkia ilmoittamaan sähköpostisoitteensa järjestelmään. Tekstiviesti-ilmoitus on niin tiivis eikä sisällä toimintaohjeita. Sähköpostiviestissä Metsäkeskus ohjeistaa metsänomistajia jalkautumaan maastoon yhdessä asiantuntijan kanssa.
”Jos tuho ei ole edennyt viime vuosina, en lähtisi paniikkiratkaisua tekemään. Toisaalta jos on kiikun kaakun, olisiko jo aika tehdä päätehakkuu, ilmoitus tuhopuista voi antaa lisäinspiraatiota sen tekemiseen. Ainakin heikentynyttä metsää ja metsätuhojen leviämisriskiä kannattaa tarkkailla säännöllisesti.”
Samaan syssyyn Haataja muistuttaa, että metsään suositellaan jättämään kuolleita puita. Lahoavat puut lisäävät luonnon monimuotoisuutta, ja samalla ne tarjoavat elinpaikan kirjanpainajan ja muiden tuhohyönteisten luontaisille vihollisille, esimerkiksi muurahaiskuoriaisille.
Raja-arvona viisi kuollutta puuta
Ihan jokaista ilmakuvilta havaitun kuolleen puun omistajaa Metsäkeskus ei ole sähköpostilla muistanut. Raja-arvoksi on valittu viisi kuollutta puuta. Jos rajanaapurin metsässä on vakavampi puustotuho, metsänomistaja on voinut saada ilmoituksen pienemmästäkin kuolleiden puiden määrästä.
Tuhojen määrä vaihtelee paljon sen mukaan, missä päin Suomea ollaan.
”Kaakkois-Suomessa valtaosa seuranta-alueiden vanhojen kuusikoiden omistajista on saanut viestin.”
Kaikki tänä vuonna kaukokartoitetut tuhopuut on viety tai viedään loppusyksyn aikana Metsään.fi-palveluun, jossa ne ovat metsänomistajien nähtävillä.
”Viestit lopuillekin metsänomistajille pyritään lähettämään niin, että on aikaa käydä vielä lumettomaan aikaan tarkistamassa tilanne”, Haataja kertoo.
Jos kuolleista puista on tullut ilmoitus tänä kesänä, on aika todennäköistä, että ensi vuonna sitä ei tule. Seuranta kuitenkin jatkuu.
Tuhohavainnointijärjestelmä on rakennettu Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa. Metsäkeskuksen lisäksi kehitystyöhön osallistuivat KOKO Forest ja Sitowise, jotka jatkavat aineiston tuottamista julkisella rahoituksella ensi vuonnakin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään