Pysäyttävä puukauppadata paljastaa tarjousten valtavat hintaerot

Oletko jäänyt puukauppatarjouksen hyväksyttyäsi pohtimaan, oliko ratkaisu sittenkään oikea? Aika moni on varmasti näin tehnyt.

Harva tutkii tarkemmin, miten puukauppapäätöksen kanssa lopulta kävi, kun leimikko on korjattu ja todelliset puumäärät selvillä. Yhden metsänomistajan kohdalta asia on nyt laskettu seitsemän viime puukaupan ja viiden tuhannen kuution osalta.

MTK:n puukauppaan erikoistunut kenttäpäällikkö Pauli Rintala on kerännyt yksityishenkilön tekemistä todellisista puukaupoista aineiston, joka avaa uudella tavalla puukauppatarjousten välisiä eroja.

”Olen laskenut leimikoiden korjuun jälkeen toteutuneilla puumäärillä sen, millaisen kauppasumman tarjoukset, jotka eivät sillä kertaa johtaneet kauppaan, olisivat kyseisellä leimikolla tuottaneet”, Rintala kertoo.

Kaikkien ostajien tarjouksien puutavaralajikohtaisiin kuutiohintoihin on siis sovellettu samoja, hakkuussa toteutuneita puutavaralajikohtaisia kuutiomääriä. Laskennassa oletetaan, että ostajat olisivat katkoneet leimikon samalla tavalla kuin kauppaan johtaneen tarjouksen tehnyt ostaja.

”Tällä tavalla olen pyrkinyt minimoimaan erilaisten katkontojen vaikutuksen vertailussa, jolloin yksikköhintojen merkitys kokonaiskauppasummaan tulee esiin.”

Absoluuttista totuutta tämäkään menetelmä ei kerro, koska eri ostajilla on joka tapauksessa käytössä erilaisia puutavaralajeja ja katkontoja.

Henkilöauton hinta plussaa parhailla tarjouksilla

Rintalan keräämään aineistoon kuuluu yhteensä seitsemän erilaista leimikkoa eri puolilta keskistä Suomea. Puukaupat ovat saman metsänomistajan tekemiä. Kohteista on tehty kaupat vuosina 2022–25 ja puuta niistä on kertynyt yhteensä 5 178 kuutiota.

Metsänomistaja on myynyt kyseisellä ajanjaksolla selvästi tavanomaista enemmän puuta hyvän hintatason takia. Metsälehti on nähnyt leimikoiden tarjouksia ja mittaustodistuksia.

”Jokaisesta leimikosta metsänomistaja on saanut 4–5 tarjousta eri ostajilta. Kaksi leimikoista on ensiharvennuksia, yksi myöhempi harvennus ja neljä päätehakkuukohdetta”, Rintala kertoo.

Yhteensä leimikoihin on tehnyt tarjouksia kolmetoista eri ostajaa. Data paljastaa, että kilpailutus on todellakin kannattanut.

Jos tarjouksista olisi joka kerta onnistunut valitsemaan kaikista parhaan, olisi puunmyyntituloa kertynyt yhteensä 312 266 euroa.

”Mutta, jos puut olisi jättänyt kilpailuttamatta ja sattunut tyytymään joka kerta heikoimpaan hintaan, olisi myyntitulo jäänyt noin 45 700 euroa pienemmäksi. Se on lähes yhdeksän euroa jokaista myytyä kuutiota kohden”, huomauttaa Rintala.

Jos kaupat olisi tehty joka kerta saman ostajan kanssa, olisi tappiota kertynyt enimmillään yhteensä lähes 32 000 euroa.

”Tämä siitä huolimatta, että kahdesti kyseinen ostaja teki myös parhaan tarjouksen.”

Summalla hankkisi vaikkapa keskimäärin seitsemän hehtaaria lisää metsää Keski-Suomesta. Tai juuri kyseisellä summalla ostaisi Lohjan K-Autosta upouuden Volkswagenin ID.4-sähköauton. Toki verot pitäisi maksaa välistä.

Kyseisessä tapauksessa metsänomistaja on onnistunut valitsemaan todennäköisesti parhaan tarjouksen kuusi kertaa seitsemästä.

”Yhdellä harvennusleimikolla kaksi hylättyä tarjousta olisivat tuottaneet todellisilla puumäärillä laskettuna paremman tuloksen kuin tarjous, joka valittiin vertailun perusteella ennen kaupantekoa.”

Metsänomistajan käyttöön saattaa jäädä puukaupasta tilille kilpailutuksen avulla aivan erilainen rahasumma kuin ilman kilpailutusta. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Eroa jopa 15 euroa kuutiolle

Puukauppoja on solmittu erilaisten ostajien kanssa. Leimikoita on myyty niin isolle metsäyhtiölle, sahoille, energiapuun käyttäjälle kuin metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle.

”Suhteellisesti erot ovat olleet suurimpia ensiharvennuksilla. Esimerkiksi 492 kuution ensiharvennusleimikossa kauppasummaksi muodostui 12 202 euroa, kun se olisi huonomman tarjouksen tehneen ostajan hinnoilla ollut 6 272 euroa. Erot ovat aivan valtavia.”

Kokonaissummissa mitaten suurimmat erot syntyivät kuitenkin päätehakkuilla. Esimerkiksi tuhannen kuution päätehakkuumännikössä kauppasummaksi mittaustodistukselle kirjattiin 80 306 euroa.

”Eroa toiseksi parhaaseen tarjoukseen olisi muodostunut yli 9 000 euroa ja huonoimpaan tarjoukseen lähes 15 000 euroa. Siis melkein 15 euroa kuutiolle.”

Rintalan mukaan tilanne puumarkkinoilla muuttui olennaisesti, kun puuntuonti Venäjältä loppui Ukrainan sodan seurauksena.

”Erot puukauppatarjouksissa ovat räjähtäneet. Kun puumarkkinatilanteeseen on nyt totuttu, niin voisi ajatella, että erot olisivat kaventuneet. Niin ei näytä käyneen, vaan tänäkin keväänä kymmenen euron erot kuutiokohtaisissa yksikköhinnoissa ovat olleet tavallisia. Ehkä tämä on uusi normaali.”