Saamelaisyhteisö haastaa maanomistusoikeuden

Muddusjärven paliskunta ilmoitti Metsähallitukselle, että saamelaiset omistavat alueensa maat, vedet ja luonnonvarat.

Muddusjärven paliskunnan mukaan metsästys häiritsee alueen poronhoitoa. (Kuva Tero Sivula)

Saamelaisalueella toimiva Muddusjärven paliskunta päätti syyskuussa kieltää ulkopaikkakuntalaisilta metsästyksen alueellaan ensi vuodesta alkaen. Päätös ilmoitettiin Metsähallitukselle, joka hallitsee valtionmaiden metsästysoikeuksia.

”Kielto perustuu haittaan. Metsästäjät koirineen häiritsevät poronhoitoa ja aiheuttavat meille ylimääräisiä kustannuksia”, perustelee Muddusjärven paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi.

Samalla julistettiin, että paliskunnan alue maineen, vesineen ja luonnonvaroineen kuuluu paikalliselle saamelaisyhteisölle.

Paliskunnan alueella on valtion maiden lisäksi tuhansia hehtaareita yksityisten omistamia yhteismetsiä ja pientiloja.

Alueella myös yksityismaita

Kysymykseen, miten paliskunta toteuttaa metsästyskiellon, Seurujärvi vastaa:

”Asia on osoitettu Metsähallitukselle, ja odottelemme heidän virallista, tarkoin harkittua vastausta. Bisin julistusta Lapin Kansassa, että metsästysoikeuden omistus kuuluu yksin Metsähallitukselle ja he päättävät siitä, pidin onnettomana heittolaukaisuna.”

Jukka Bisi on Metsähallituksen erätalousjohtaja.

Erityisesti Seurujärveä sapetti, että Bisi nimitti paliskuntaa sidosryhmäksi.

”Sidosryhmäksi kutsuminen on Metsähallituksen vallankäytön sanastoa, jota emme hyväksy. Olemme oikeudenhaltioita ja oikeudenomistajia, joilla pitäisi olla oikeusvaltio Suomessa perustuslainsuoja.”

Lapin Kansan yliökirjoituksessaan MTK:n kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen ja metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola luonnehtivat linjausta pysäyttäväksi.

He muistuttivat, että poronhoitolain mukaan paliskunnalla on oikeus laiduntaa poroja sekä valtion että yksityisten mailla. Maiden omistus- tai hallintaoikeutta laki ei poronhoitajille anna. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle.

”Yksityismaa kuuluu sille, jolla on alueeseen lainvoimainen lainhuuto”, Heikkonen ja Mäki-Hakola muistuttivat.

Perustuslaki tukee saamelaisten oikeuksia

Oikeuslaitos on viime aikoina linjannut pohjoisten maa- ja vesialueiden hallintaa saamelaisyhteisöjen hyväksi sekä Suomessa että Ruotsissa.

Korkein oikeus päätti, että perustuslaissa määritelty oikeus saamelaiskulttuurin harjoittamiseen kumoaa saamelaisten kalastusrikkomukset Tenojoella. Juutuanjoella käräjäoikeus teki samanlaisen päätöksen.

Ruotsin korkein oikeus linjasi, että Girjasin saamelaiskylä saa päättää metsästys- ja kalastusoikeuksista alueellaan.

Lapissa ennakoidaan, että kiistely saamelaisalueiden luonnonvarojen hallinnasta kiihtyy. Ennakkotapauksiksi nostetuista kiistoista käräjöitäneen pitkän kaavan kautta ensin Suomessa ja lopulta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Kommentit (1)

  1. Onko joilla kuilla tekemisen puutetta, kun lakiselvässä asiassa moinen riitauttaminen?

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut