Siemenpula toistuu, vaikka ei pitäisi

Jalostetun siemenen tulisi riittää kaikkiin taimitarha-kylvöihin, mutta silti laarin pohja pilkottaa aika ajoin. Syyt löytyvät historiasta, virhearvioista ja biologiasta.

Kuusen siemenpulaa selittävät tuholaiset sekä keski-ikäisten runsastuottoisten siemenviljelysten puute. Siemen Forelian siemenviljelyksellä Korpilahdella näytti vielä kovin talviselta huhtikuun alussa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Jalostetusta kuusen siemenestä povataan taas pulaa muutaman vuoden päästä. Myös männyllä etenkin pisimmälle jalostettu jalostettu siemen kävi lähellä laarin pohjaa kahden peräkkäisen huonon siemenvuoden seurauksena vuosina 2018 ja 2019.

Näin ei pitäisi tapahtua. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoiman siemenviljelysten perustamisohjelman tavoite on taata jalostetun siemenen riittävyys taimitarhakylvöihin sekä osin metsäkylvöihin. Nyt käynnissä on uuden sukupolven siemenviljelysten perustamisohjelman valmistelu, jossa ennakoidaan tulevaa siementarvetta ja paikataan tilannetta.

”Metsälaki velvoittaa metsänuudistamiseen, joten on valtion tehtävä varmistaa, että kullekin alueelle soveltuvaa siementä on riittävästi tarjolla. Tässä ei olla täysin onnistuttu jalostetun siemenen osalta, mutta tavoite on, että jalostettu siemen riittää”, summaa neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tällä kertaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomat riskit, kuten kirjanpainajatuhot, otetaan ensi kertaa huomioon tulevaisuuden siementarpeessa.

Maan ääripäät kriittisimmät

Syy siemenpulaan löytyy vuosikymmenten takaa. 1980-luvulla mänty oli valtalaji, kuusibuumista ei ollut tietoakaan eikä kuusen siemenviljelyksiä perustettu. Viimeiset parikymmentä vuotta tilannetta on paikattu, mutta keski-ikäiset, runsastuottoiset siemenviljelykset puuttuvat.

Myös siemenviljelysten tuottoarviot ovat olleet turhan toiveikkaita. Etenkin kuusella siementuholaiset kurittavat siemenviljelyksiä ja vievät pahimmassa tapauksessa lähes koko sadon, kuten viime vuonna kuusentuomiruosteen seurauksena kävi.

”Siemenestä on ollut pulaa. Eteläisimmässä Suomessa kuusi ja pohjoisimmassa Suomessa mänty ovat kriittisimmät”, ar­vioi työryhmässä mukana oleva erikoistutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta.

Viidennes pois pelistä

Suomessa siemenviljelysten perustamisohjelman toteutuksesta vastaavat Siemen Forelia sekä Tapion siemenkeskus. Tosin viimeiset lähes kymmenen vuotta siemenviljelysten perustaminen on ollut Siemen Forelian harteilla.

Valtio tukee uusien siemenviljelysten perustamista vuosittain 440 000 eurolla. Siementä tuottavia viljelyksiä on runsaat 1 800 hehtaaria. Siementä ei tosin saada koko tuotantoalalta joka vuosi, sillä siemenviljelykset vaativat leikkaamista ja harventamista pysyäkseen tuottokunnossa. Kun latvukset leikataan, menetetään pikkukävyt, kukkasilmut ja samalla kahden seuraavan vuoden sato.

”Toimenpiteet pitäisi uusia viiden, kuuden vuoden välein. Käytännössä se tarkoittaa, että noin 20 prosenttia viljelypinta-alasta on tuottamattomassa tilassa koko ajan. Tätä ei edellisessä siemenohjelmassa riittävästi huomioitu”, arvioi Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen.

Siementuottajat eivät ole mukana laatimassa uutta perustamisohjelmaa, mutta heitä kuullaan. Nyt Pulkkinen on esittänyt asiasta huolensa.

”Meillä on ollut hyvin vaikea tehdä päätöksiä hoitoleikkauksista, koska tuottokyky ei välttämättä riitä, jos leikkaamme”, Pulkkinen jatkaa.

Hätäapua Ruotsista

Tällä hetkellä kuusen jalostettu siemen on ainoa, jonka varastot ovat huvenneet. Männyn jalostettua siementä on hyvin varastossa, kiitos viime vuoden huippusadon. Rauduskoivua istutetaan hirvieläinvaaran vuoksi nirkoisesti, ja sen siemenvarasto kattaa muutaman vuoden tarpeen. Silti kovin suurta särkymävaraa ei ole. Jo varastointikustannukset estävät merkittävän ylimääräisen siemenvaraston ylläpidon.

”Jos normaalisti metsää istutetaan ja kylvetään yhteensä noin 100 000 hehtaaria vuodessa, se voidaan muutamaksi vuodeksi tuplata. Sellaiseen siemenvarastot riittävät, mutta ei tuplaamiselle ole olemassa taimituotantokapasiteettiakaan ja vaikeata voisi olla löytää tekijät muokkaukseen ja istutukseen”, arvioi metsäpäällikkö Hannu Niemelä Tapion siemenkeskuksesta.

Uudistamatta metsät eivät suurenkaan tuhon jäljiltä jää, sillä jalostamatonta metsikkösiementä kyllä riittää. Se vain ei ole yhtä kasvuisaa kuin jalostettu.

Siemenpulan iskiessä on myös turvauduttu Ruotsiin. Suurimmillaan ruotsalaisella siemenellä on katettu 20–30 prosenttia kuusen siementarpeesta. Parasta siementään länsinaapuri ei tosin mielellään Suomeen myy eikä ainakaan halvalla. Lisäksi naapuriapu edellyttää vastavuoroisuutta.

”Se on viisautta käydä pientä kauppaa koko ajan. Me nimittäin jossain vaiheessa tulemme tarvitsemaan ruotsalaista siementä ihan varmasti”, Pulkkinen Siemen Foreliasta perustelee.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat