Suojakaista vesistölle ­– mutta millainen?

Metsänomistajan on vaikea ottaa selvää vesistöjen rantojen suojavyöhykkeitä koskevasta sääntöviidakosta.

Tilaajille
Järven (oikealla) rantaan on jätetty 15 metriä leveä ja puustoinen suojavyöhyke. Minimisuositus vyöhykkeille on 5 metriä. Pienvesien varsilla puhutaan jopa 30 metrin kaistoista. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Järven (oikealla) rantaan on jätetty 15 metriä leveä ja puustoinen suojavyöhyke. Minimisuositus vyöhykkeille on 5 metriä. Pienvesien varsilla puhutaan jopa 30 metrin kaistoista. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Ladataan...

Kommentit (2)

  1. Jostain julkaisusta (en muista mistä) luin vastikään tutkimuksen vesistöjen suojakaistojen vaikutuksesta, jossa oli päädytty parhaaseen suojavaikutukseen, kun vesistön reunalle jätetään sekä puustokaistale että ruohokasvillisuuskaistale. Sillä oli parempi vaikutus kuin vähän leveämmälläkään puustokaistaleella.

  2. Kyllä vähänkin luontoa tuntevan pitäisi ymmärtää, miten vedet virtaavat, Siis pintavedet. Taustan valuma-alueen laajuus ja rannan jyrkkyyshän ne ovat olennaisia. Sitä leveämpi suojavyöhyke, mitä suurempi veden virtaus on odotettavissa. Milloinkaan ei ole kyse muutamista metreistä, joista maatalous puhuu. Mutta omat vetennehän yleensä paskaatte, kun suojavyöhykkeet ovat talouden sanelemia.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat