Sympaattisen sitkeä maastoajoneuvo

Pilkkijäillä ja puuhommissa palveleva monitoimiauto saa puhtinsa ”pompannapin” moottorista. Voimansiirrosta vastaa Lada Nivan tekniikka.

Omistajansa Teuvo Kirselän mukaan röttelö on ollut todellinen hyvän mielen auto. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Etenkin lasten keskuudessa suosituissa Disneyn Autot-tarinoissa jokainen auto on oma persoonansa. Nykyautoja katsellessa ajatus oman sielunmaiseman omaavasta koslasta tuntuu kaukaiselta. Ensimmäisen kerran Teuvo Kirselän ”röttelön” nähdessään voisi kuitenkin vannoa, että menopeli on luonteeltaan sympaattinen ja hassun humoristinen.

Ensivaikutelma vahvistuu, kun auton helmikuussa hankkinut Kirselä istahtaa kuskin paikalle. Mies ei pysty pidättelemään hymyään, vaikka jäyhää kannonkoskista metsuria osoitetaan kameralla.

”Tästä autosta on ollut jo enemmän iloa itselle ja tutuille, kuin ikinä olisin osannut kuvitella. Siinä mielessä menopeli on jo hintansa haukkunut moneen kertaan”, Kirselä summaa.

Auto-osaamisen kiteytymä

Metsurina työskentelevä Kirselä etsi talven lumisimpina luppopäivinä käyttöönsä menopeliä, joka kuljettaisi häntä kevättalven pilkkijäillä.

”Etsin oikeastaan mönkijää, mutta kun tämän auton myynti-ilmoitus osui Tori.fissä silmiin, niin sitä oli lähdettävä katsomaan Saarijärvelle. Auto teki välittömästi vaikutuksen ja kaupat syntyivät, kun myyntihinta saatiin neuvoteltua sopivan edulliseksi.”

Autossa lyövät kättä ennakkoluulottomasti Etelä- ja Itä-Euroopan tunnetuin teknologia sekä saarijärveläinen muotoiluosaaminen. Kirselän pilkkikaveri risti auton välittömästi röttelöksi, eikä nimi autoa pahenna.

”Tässä on pompannappina tunnetun Fiat 600:n moottori, johon on yhdistetty Lada Nivan voimansiirto. Omatekoinen putkirunko, itse taiteillut pellit sekä lava, joka kippaa vinssin avulla, kruunaavat kokonaisuuden”, Kirselä selvittää.

Auton historiasta ja vuosimallista Kirselällä ei ole aivan tarkkaa tietoa, mutta sen rakentamisesta on jo useampi kymmenen vuotta aikaa.

”Auton Saarijärvellä kekseliään kyläsepän kanssa rakentanut herra on tietääkseni jo edesmennyt. Viitseliäisyyttä rakentaminen on joka tapauksessa vaatinut, kun vetoakselit, kardaani ja muut hilppeet on pitänyt mitoittaa uusiksi.”

Etenemiskykyä piisaa

Ensitöikseen Kirselä teki röttelölle huollon yhdessä siskonpoikansa Petri Kirselän kanssa.

”Kunnostimme kahnuttavat jarrut ja vaihdoimme kaikki suodattimet. Sen jälkeen auto oli valmis ajoon.”

Talven aikana Kirselä kurvaili röttelöllään paikallisen Pudasjärven jäällä yli kahtenakymmenenä päivänä. Vanhat kapeat talvirenkaat ja etupuskurista mitattuna lähes 50 sentin maavara kuljettivat reilut 400 kiloa painavaa autoa erinomaisesti paksummassakin hangessa.

”Piikkirenkaita ei tarvittu, vaikka sellaisiakin harkitsin. Vaihteita autossa on kolme eteen ja yksi taakse. Niiden välitykset on puolitettu, joten sitkeyttä piisaa. Ykkösellä auto etenee hidasta kävelyvauhtia”, Kirselä kuvailee.

Ajomukavuutta lisää mainiosti toimiva lämmitin. Pienenä miinuksena Kirselä mainitsee, että ajomelu ja ”kevyt” tärinä kantautuvat kabiiniin siinä määrin, että audiolaitteiston asentaminen ei ole ollut ajankohtaista.

Röttelö on varustettu kahdenkymmenen litran polttoainesäiliöllä. Kirselä käyttää 98-oktaanista polttoainetta, johon hän sekoittaa haitallinen-tekstillä varustettua venttiliinsuojalisäainetta. Valmistaja ei ole ilmoittanut autolle keskikulutusta, mutta Kirselälle on muodostunut jonkinlainen näkemys asiasta.

”Tankillisella pääsi pilkkireissuilla useamman päivän. Toisaalta kaikki bensa on tankista hävinnyt, mitä metsurin pienellä palkalla on pystynyt ostamaan.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 9/2018

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Harrastukset Harrastukset

Blogit ja Kolumnit

Keskustelut

Kuvat