Artikkelit

Metsänjalostuksen, siemenviljelysten hoidon ja tutkimuksen yhteistyö sujuu Öölannin siemenviljelyksillä Etelä-Ruotsissa.

Vieraiden puulajien tuonti Suomeen alkoi jo keskiajalla. Tulevaisuudessa ne voivat tarjota suojaa ilmastonmuutosta vastaan, sanoo Luken erikoistutkija Seppo Ruotsalainen. Hän on hiljan kirjoittanut historiikin Suomessa viljellyistä vieraista puulajeista.

Solukkolisäyksen toivotaan helpottavan pulaa kuusen siemenviljelystaimista. Luonnonvarakeskus ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk etsivät keinoja menetelmän koneellistamiseksi.

1950-luvulla siementutkijat komennettiin keväisin puiden latvoihin, nykyään tutkimusta tehdään pitkälti laboratoriossa. Luken siementutkijat varmistavat, että siemenviljelmillä kasvavien puiden hyvät ominaisuudet siirtyvät käytännön metsänviljelyyn.

Laura Pikkarainen tutkii väitöskirjassaan, miten taimet selviävät erilaisissa säilytys- ja istutusolosuhteissa.

Kunnollinen maanmuokkaus ja oikea istutustekniikka luovat hyvät edellytykset metsänistutuksen onnistumiselle. Mutta mitä istutusalalla tapahtuu, kun ihminen on lähtenyt sieltä?

Nykyiset metsänuudistamisen menetelmät perustuvat vuosikymmeniä kestäneisiin käytännön kokeisiin. Yksi vanhimmista koekentistä sijaitsee Paltamon Kivesvaarassa Kainuussa.

Kolmetuhatta tainta maahan päivässä? Lapissa se on mahdollista – ainakin, jos on nopeat futarin jalat ja istutusurakan välissä muistaa levätä.

Espoon ja Tuusulan kaavaehdotuksissa laajoja seutuja merkittiin maisematilaksi. Tällaiset merkinnät rajoittavat metsätaloustoimintaa ja voivat estää kemeratukien saamisen.

Hyvistä pesäpaikoista on suuri pula.