Tervasroso piinaa pohjoisessa

Metsähallitus on aikaistanut hakkuita ja kokeilee sienitaudin lääkkeeksi männyn ja kuusen sekaistutuksia.

Tilaajille
Metsähallituksen suunnittelija Reijo Kuosmanen on seurannut tervasroson etenemistä Pudasjärven männiköissä. Jaurakkavaarassa kuolleet puut ovat usein niin löyhiä, etteivät juuri kelpaa edes energiapuuksi. (Kuvaaja: Hannu Huttu)
Metsähallituksen suunnittelija Reijo Kuosmanen on seurannut tervasroson etenemistä Pudasjärven männiköissä. Jaurakkavaarassa kuolleet puut ovat usein niin löyhiä, etteivät juuri kelpaa edes energiapuuksi. (Kuvaaja: Hannu Huttu)
Ladataan...

Kommentit (6)

  1. Metsähallitus luottaa edelleen istutukseen uudistamisessa. Istutusmänniköstäkin tulee laatupuuta, jos istuttaa tiheään tai/ ja tekee pystykarsinnan.

    Taitaisi olla laajoilla valtion metsäalueilla aika kallista pystykarsia kaikki männyt. On nuo kuvassa näkyvätkin melko paksuoksaisia. Ei taida laatupuu olla tavoitteena Metsähallituksella. Eipä sillä, saahan noista liimapuuta tehtyä.

    Olisi tosiaan syytä varmaan ainakin noilla kuusen kasvupaikoilla suosia alikasvosta raivaamisen sijaan.

  2. Eiköhän kyseessä ole keksitty tekosyy, että saadaan hakattavaa, kun vanhempaakaan metsää ei enään ole. Nuorissa männiköissä on aina tervasrosoa. Ei se kaikkia puita tapa. Mitähän metsähallitus seuraavaksi hakkaa aukoksi. Nuorta taimikkoa energiapuuksi?

  3. Sinänsä huvittavaa, että kuvaan sentään löytyi yksi tervasrosomänty. Kauankohan tuota saatiin etsiä? Tunnen kyllä pudasjärvenkin metsiä. Ihmeesti tämä tervasrosoepidemia hyppäsi länsilapista sinne. Ilmeisesti siellä keksittiin että hei, jospa löydettäisiin muutama tervasrosopuu, niin tulisi uudistettavaa ja saataisiin hakattavaa taas. Muistan kun siellä aikanaan metsälain uudistusläpimittojen laskettua iloittiin siitä, että nyt löytyy taas hakattavaa. Hölmöläisten hommaa.

  4. Kalle Kehveli

    Sen verran minäkin tunnen pudasjärven metsiä, että tervasroso on täyttä totta. Joka vuosi poistan kymmeniä tervasroson saastuttamia puita, yleensä 3-kehitysluokan puita, pahimmillaan olen avohakannut. Ilmeisesti lannoittaminen ja yksipuolinen puulaatu laukaisi minun mailla tuon taudin.

  5. Metsähallitus nyt voisi järjestää vierailun jos tosissaan väittää tällaisia metsiä olevan. Tietenki jos metsä jo nuorena harvennetaan niin harvaksi kuin metsähallitus tekee, niin eihän sinne särkymävaraa jää. Männikössä on aina paljon kaikenlaisia tuhoja. Siksi se pitää aina kasvattaa mahdollisimman tiheänä ja tehdä vain laatuharvennuksia. Mutta kun tulostavoite on kova niin hakattavaa on pakko keksiä ja joutuu keksimään tekosyitä, koska nuorten metsien avohakkuut herättävät pahennusta. Omissakin metsissä on tervasrosopuita aina iät ajat ollu. Silloin kun tervasroso huomataa, niin sieni on usein jo kuollut ja häipynyt. Harvoin se edes puuta kokonaan tappaa, vaan puu toipuu siitä hyvin usein.

  6. Kuvaankaan ei löytynyt kuin se yksi kuollut puu. Olisi odottanut tervasroson tappamaa metsikköä kuvaan. Mutta kun sellaista ei ole.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat