Vieremäläinen aikuisopiskelija Atte Heikkinen istuu uusista uusimman hakkuukonesimulaattorin pukilla ja silmäilee kolmen rinnakkaisen näyttöruudun muodostamaa metsämaisemaa, jossa kuvitellun hakkuukoneen nosturi kourineen liikkuu.

Vuoden alussa opintonsa aloittanut Heikkinen hoitelee harjoitteet virheittä. Palautekin tulee automaattisesti. Simulaattori arvostelee opiskelijoiden suoritukset, ja hylätynkin voi saada, jos homma ei suju.

Tämä on vasta esimakua tulevasta. Savon ammattioppilaitoksen koulutuspäällikkö Karl Erik Hasan ja hänen kollegoidensa opintomatka Karjalan lennostoon havainnollisti simulaattorien tehokasta käyttöä.

”Ilmavoimien uusilla lentäjillä on takanaan 300–400 lentotuntia, kun he pääsevät lentämään Hornetia. Samalla tuntimäärällä hakkuukoneen kuljettajaopiskelijat eivät vielä ole valmiita työhön. Ilmavoimien valttina on pitkälle kehitetty lentosimulaattorien käyttö. Siinä meillä on parannettavaa.”

Miljoonien eurojen hanke

Savon ammattioppilaitoksessa on meneillään yhteensä 2,9 miljoonan euron hankkeet metsäkoneiden ja puutavara-auton kuljettajien koulutuksen kehittämiseksi.

”Oppilaitosten rahaa hankkeisiin on sijoitettu vajaa miljoona. Loppu tulee Pohjois-Savon liitolta ja ely-keskukselta. Rahan lähteenä ovat Euroopan aluekehitysrahasto ja rakennerahasto”, Hasa kertoo.

Hanketta toteutetaan yhdessä Ylä-Savon ammattioppilaitoksen kanssa. Uuden koulutustavan pitäisi olla käytössä ensi syksystä alkaen.

”Kaikki Suomen metsäkonekoulut voivat soveltaa, mitä täällä teemme”, Hasa toteaa.

Saamillaan miljoonilla Savon metsäopetus on hankkinut uusia metsäkoneita ja simulaattoreita. Uutta on huoltoautoon sijoitettava ”lennonjohtoyksikkö”, jolla seurataan ja ohjataan kuljettajaoppilaan työskentelyä hakkuukoneella kuva- ja datayhteyden avulla.

”Yksi haaste on ollut metsäoloissa toimivan tiedonsiirtojärjestelmän löytäminen huoltoauton ja hakkuukoneen välille”, kertoo metsäkoneopetuksen tiimivastaava Pekka Dahlqvist.

Lisäksi hakkuukoneelle vuoroaan odottava opiskelija voi harjoitella huoltoauton simulaattorilla hakkuutyömaan laidalla.

”Puutavara-auton kuljettajien kouluttamiseksi on rakennettu kahdeksankilometrinen ajoharjoittelurata Kuopion Neulamäkeen”, Dahlqvist paljastaa.

Reitit laineille ja puljujärville

Hasa vertaa käyttöön otettavaa koulutustapaa Pohjois-Amerikan ammattilaisjääkiekkoilusta tuttuihin farmiseuroihin. Niissä lupaavat mutta lisäharjoitusta tarvitsevat pelaajat käyvät hiomassa taitojaan.

”Uusien kuskien joukossa on patriklaineita, jotka menevät suoraan huipulle ja jessepuljujärviä, jotka pannaan farmin hiomaan taitojaan. Yrittäjien koneilla kuljettajien on yllettävä sellaiseen työtahtiin, jota aloittelevien on vaikea tavoittaa.”

Metsäkoneopetuksen farmi tarkoittaa vaihtelevan pituista opintojaksoa, jonka aikana opiskelija voi harjoitella koneen käyttöä. Farmista pääsee, kun osaaminen on karttunut.

”Ensi alkuun farmi on tarjolla nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen opiskelijoille esimerkiksi ennen yrittäjillä suoritettavaa työharjoittelua. Pyrkimys on mukailla työelämää, metsässä esimerkiksi ollaan aamukuudesta iltakymmeneen”, Dahlqvist kertoo.

Farmikomennus sopisi myös jo työelämässä oleville kuljettajille, jotka ovat vaihtamassa konemerkkiä tai pätevöitymässä ajokoneelta hakkuukoneen kuljettajaksi.

Julkaistu Metsälehdessä 5/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.