Ladataan...
Tutkimus: Istutusmännyt ylivoimaisia turvekankailla
Vanhojen, kituliaasti kasvavien suomänniköiden päätehakkuu ja männyn istutus piiskaisivat turvemaat ahmimaan nykyistä enemmän hiilidioksidia.
Tilaajille
Moni on ihmetellyt,miksi yhtiöt ja MH laittavat nurin ”keskenkasvuisia” männiköitä. Mahtaisiko johtua juuri edellä kerrotusta ilmiöstä? Itsekin olin tekemässä aukkoja vaivoin yhden tukin suomänniköihin. Puusto oli pienehköä, mutta samalla iäkästä. Kun olen seurannut aukkoihin istutettujen taimien kehitystä, olen ihmetellyt nopeaa kasvua. Ihmettelyyn on ollut ihan aihetta, jos taimien kasvunopeus on ollut jopa kolminkertainen luontaisiin taimiin verrattuna. Mukava yllätys myös hiilensidonnan kannalta. Mielenkiinnolla odotan , miten jatkuvaa kasvatusta ihannoivat peustelevat jatkossa valintansa ”paremmuutta”.
Tuo on varmasti totta myös omien havaintojeni pohjalta. Ojitusmätästettyyn turvemaahan istutettu mänty kasvaa aivan hullunaan mutta maistuu myös hyvin hirville. Paljon olen sellaisia perustanut viimeisen 15 v aikana ja nyt on hieskoivut niitetty ja kuvioilla 50-70 cm pituuskasvua puskevat 5-6 metriset männiköt. Nyt kyllä pelottaa tämä turvemaihin liittyvä vouhotus ja olen hyvän puunhinnan aikaan aavistushakannut järeimpiå suomänniköitä ja kotiuttanut niistä ojitus- ja lannoitusinvestoinnit turvaan. Lisää en niihin uskalla enää satsata, vaan nyt mennään halvalla ja hyödynnän kaikki luontaisen uudistamisen mahdollisuudet. Mm. ensi kevään hyvän siemensadon. Nyt ti oli puut taas suolta laanissa ja eilen to tuli aukolle kaivuri.
Voihan se noin olla. Mutta surkeampia ja rumempia ja ikävämpiä metsiä luonnossa liikkujalle saa hakea kuin ovat avohakatut, ojitetut ja mätästetyt suot. Ja vesistöpäästöt on huomattavat. Mutta vain puu ja hiili on tärkeää joillekin.
Kyllä se mätästys ei nyt sitä juurikaan huonommaksi tee kulkea kun se käännetään maltilla. Ojitus sen voi tehdä jos sinne viemärit vedetään. Mutta nykyäänhän riittää jo 30 cm oja joka ei ole mikään este.
MikNie, oletkohan nyt väärällä saitilla?;)
Kasvaa muuten hieskoivua yli puolta rivakammin, saa olla ahkera raivaaja, taimikon alkuvaiheessa joka kesä käytävä perkkaamassa mä taimet näkyville.
Puutuomas puhuu ihan totta hieskoivusta. Karummassa päässä se ei ole ihan niin kova ongelma, Puolukkatyypillä ja mustikkatyyppiä lähestyvissä osissa suota koivua tulee aivan mahdottomasti ja etekin luontaisen/kylvön alueilla yksi varhaisperkaus ei riitä. Mätästys+istutus menetelmässä olen selvinnyt yhdellä perksuksella ja 4-5 m pituudessa tehdyllä taimikonhoidolla. Osalla kuvioita joutuu jättämään paljonkin koivua sekapuuksi mm. hirvien vuoksi ja mäntyä jää 800-1200 r/ha. On sitten täydellisiäkin onnistumisia, joissa taimikonhoidon jälkeen on 1500-1800 mäntyä ja sekapuuna hyvät kuuset ja vain jonkin verran koivua. Paljon olen lyönyt itku silmässä nurin istuttamiani hirven täysin kaluamis mäntyjä. No paras koivu aina siihen reikään. Ohutturpeisilla hiukan rehevämmillä kohdilla saa jättää mätästysalueille myös yllättävän paljon nättiä rauduskoivua. Pohjanraivsushan se näissä on toki esissä vielä ennen ensiharvennusta, se on varmaa.