Uusi kuusikon tuhoaja lähestyy

Ruotsissa saksanhirvi tekee jo pahaa jälkeä. Nyt se on leviämässä meillekin.

Saksanhirvi raatelee nuoria kuusikoita Ruotsissa. Kuva Etelä-Ruotsin Smålannista. (Kuvaaja: Alina Österström)

Äskettäinen uutinen Pohjois-Pohjanmaan Iissä ammutusta saksanhirvestä tuntui ensin väärin ajoitetulta aprillipilalta ja yllätti myös riista-asiantuntijat. Uutisen ei kuitenkaan olisi pitänyt olla kummoinen yllätys.

Laji on leviämässä meille Ruotsista samaa reittiä kuin metsäkauris 1980-luvulla. Kanta on elinvoimainen Kristiinankaupungin korkeudella sijaitsevan Sundsvallin pohjoispuolella, ja eläimiä on nähty lähellä Suomen rajaa. Myös Venäjältä on saman lajin sarvipäitä ilmaantunut Suomeen, ne tosin ilmeisesti tarhoista karanneita.

”Kyllä laji varmasti leviää Suomeen. Saksanhirvet pärjäävät vähälumisilla rannikkoalueilla, ja muuallakin menestymistä edesauttanee ihmisten into ruokkia metsäkauriita tai valkohäntiä. Isokauris löytänee samat ruokinnat”, ennakoi tutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta.

Luontotutkijoille laji on isokauris. Metsästyslaissa puhutaan saksanhirvistä – kuten myös valkohäntäpeuroista.

Yhtä kaikki, otus tuhoaa Ruotsin kuusikoita. Se kalvaa kasvatuskuusikoiden tyvien kuorta, mikä pakottaa uudistamaan kuusikoita keskenkasvuisina.

Ei siis ihme, ettei MTK:ssa innostuta tulokkaasta.

”Pidämme saksanhirven leviämistä Suomeen todella merkittävänä uhkana metsäelinkeinon kannattavuudelle, ilmastonmuutoksen hillinnälle ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Siksi olemme valmiita edistämään kaikkia laillisia keinoja sen levittäytymisen hillitsemiseksi”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Määritelty riistalajiksi

Maalaisjärjellä luulisi, että saksanhirvi on haitallinen vieraslaji. Se aiheuttaa tuhoa eikä kuulu luontoomme. Näin ei kuitenkaan ole. Lainsäätäjä on jo vuonna 1993 määrittänyt saksanhirven – kuten villisiankin – riistalajiksi ennakoiden niiden leviämistä.

Riistapäällikkö Olli Kursulan mukaan tämä on hyvä asia kannan hallitsemisen kannalta.

”Suomen eläimet luokitellaan riistalajeihin ja muihin lajeihin. Riistalajeja saa metsästää, muita suojelee luonnonsuojelulaki.”

Omin päin saksanhirvijahtiin ei voi lähteä. Saksanhirven, kuten metsäkaurista lukuun ottamatta muidenkin hirvieläinten, metsästys edellyttää pyyntilupaa, eikä niitä myönnetä ennen kuin lajia voidaan metsästää kannan elinvoimaisuutta vaarantamatta.

”Saksanhirvi on metsästyslain 5. pykälän mukaan riistalaji, jolle voi hakea pyyntilupaa Suomen riistakeskukselta”, selvittää maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari.

Kun pyynti on luvanvaraista, metsävahingot korvataan riistavahinkolain perusteella.

”Jos luvanvaraisuus poistettaisiin, ei saksanhirvien vahinkojakaan enää korvattaisi.”

Monen nimen sarvipää

Saksan hirvi, alias punahirvi, alias isokauris, on jalohirvien alaheimoon kuuluva sorkkaeläin, joka elää Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Venäjällä esiintyvää alalajia kutsutaan maraaliksi, Pohjois-Amerikassa elävää vapitiksi. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.

Saksanhirven ennakoidaan leviävän Suomeen ilmaston leudontumisen myötä. Aikoinaan lajia yritettiin kotiuttaa Suomeen, mutta huonolla menestyksellä. Viimeiset yksilöt ammuttiin 1970-luvulla.

Täyskasvuinen saksanhirvi painaa noin 200 kiloa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat