Uusi sellutehdas kääntää puujunat kohti pohjoista

Rautatiet tuovat neljästä suunnasta puuta Kemin tulevalle biotuotetehtaalle. Suurtehtaan puunkäyttö heijastuu Etelä- ja Länsi-Suomeen asti.

Yli puolet tulevan biotuotetehtaan käyttämistä puista on määrä kuljettaa rautateitse. (Kuvaaja: Ismo Pekkarinen)

Jos kaikki sujuu suunnitellusti, uusi Metsä Groupin biotuotetehdas Kemissä starttaa vuoden 2023 jälkipuoliskolla.

Silloin pohjoisen pallonpuoliskon suurin biotuotetehdas ahmii vuosittain 7,6 miljoonaa kuutiometriä pääosin havukuitupuuta. Puun käytön nettolisäys on 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, koska vanha sellutehdas suljetaan.

Mänty- ja kuusikuitua ei sellun teossa erotella. Koivukuidun vuotuinen käyttö arvioidaan 1,3 miljoonaksi kuutiometriksi.

”Koivusellua tehdään pääasiassa vain Metsä Boardin Kemin laineritehtaan tarpeeseen”, kertoo Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä.

24 000 kuutiota vuorokaudessa

Tuleva tehdas kuluttaa puuta 24 000 kuutiota vuorokaudessa. Sitä varten tehtaalle saapuu joka päivä keskimäärin yhdeksän puujunaa ja 180 puutavara-autoa.

Junapuun osuus kohoaa suureksi. Länsi-Lapista puut saapuvat Kolarin rataa. Itä-Lapissa rata yltää Kemijärvelle. Kainuusta puu tulee Kontiomäen ja Kajaanin rataa myöten ja Pohjanmaalta päärataa pohjoiseen. Valtio rahoittaa ratojen kunnostuksen.

”Olemme valmistelleet kuljetuksia hyvässä yhteistyössä väyläviraston ja VR:n kanssa”, Mäntylä sanoo.

Parin vuoden kuluttua puuvirrat kääntyvät Kalajoen tasalta ja Kainuusta ylöspäin Kemiin. Viime vuodet Metsä Group on rahdannut saman alueen puut Äänekoskelle.

Jatkossa Äänekoskelle hankitaan entistä enemmän puuta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta. Tätä helpottaa se, että Raumalla kuitupuun tarve vähenee, kun sellutehtaan viereen valmistuva suursaha alkaa parin vuoden kuluttua suoltaa haketta sellukattilaan.

Kemin puut hankitaan pääosin kotimaasta. Noin miljoona kuutiometriä tuodaan lähinnä Ruotsista. Omaa ostoa Mäntylä ei Ruotsin puolelle lupaa ulottaa.

Luonteva kumppani puun hankintaan olisi Pohjois-Ruotsin metsänomistajien ”metsäliitto”, Norra, joka on osaomistajana ja puuntoimittajana Metsä Fibren Husumin sellutehtaalla. Se on rakentanut ison mittausterminaalin Haaparantaan puun Suomeen vientiä varten.

Mäntylä ei kiistä eikä myönnä hankintayhteistyötä Norran kanssa.

Myös Norran toimitusjohtaja Per Lärkeryd iloitsee Kemi-uutisesta. Hänkin kommentoi yhteistyötä niukkasanaisesti.

”Olemme jo toimittaneet puuta Suomeen, ja meillä on hyvät mahdollisuudet toimittaa suuria määriä puuta uudelle tehtaalle.”

Sahurit iloitsevat

Kemin kuitupuun hankinnan sivussa kertyy vuosittain arviolta miljoona kuutiometriä tukkipuuta, pääosin Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Ensisijaisesti ne myydään paikallisille sahoille tai laivataan Rauman sahalle.

Pohjoisen sahurit ovat innoissaan kuitupuun kysyntää lisäävästä suurtehtaasta.

”Kuitupuun huono kysyntä on tähän asti haitannut tukin hankintaa. Jatkossa tätä murhetta ei pitäisi enää olla”, ennakoi Pölkky Oy:n metsäjohtaja Jani Jaakkola.

Hän arvioi, että tukkipuun osuus hakkuista kasvaa viiveellä.

”Aluksi Metsä Group saanee runsaasti kuitupuuta harvennuksilta, joita on runsaasti rästissä. Myöhemmin tukkipuun osuus alkaa kasvaa.”

Samaa tukkisumaa kärkkyvät uudelleen käynnistyvät Rolfin saha Kalixissa ja Seskarön saha Haaparannan lähellä. Ne käyttävät yli puoli miljoonaa tukkikuutiota vuodessa.

Miljardi euroa

Uusi biotuotetehdas tuottaa puolen miljardin verran tuloja ja suunnilleen saman suuruiset vientitulot.

Puunkorjuuseen tarvitaan 150 uutta koneketjua. Niiden ja puutavara-autojen kuljettajia tarvitaan noin tuhat lisää.

Se ei ole ihan helppoa, koska kasvavat hakkuumäärät eivät välttämättä paranna korjuuyritysten kannattavuutta. Tämä huomattiin jo Äänekosken puunkorjuuta lisättäessä.

”Uusien kuljettajien kouluttaminen on iso investointi korjuuyrityksille, joten henkilö- ja koneresurssien lisäys täytyy tehdä tehdä hallitusti ja vastuullisesti”, kertaa Metsä-Multian johtaja ja osaomistaja Kai Laaja.

Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola muistuttaa, että puunkorjuuta Äänekosken ja muiden uusien investointien vuoksi lisättiin roimasti.

”Parin viime vuoden aikana korjuumäärät ovat uudelleen romahtaneet 11 miljoonaa kuutiometriä vuoden 2018 tasosta. Se koettelee yrityksiä.”

Kolmannes soista jatkuvapeitteisesti

Metsäluonnon monimuotoisuus sekä hiilensidontatavoitteet ovat ohjanneet biotuotetehtaan puunhankinnan suunnittelua.

”Pohjois-Suomessa on sikäli hyvä tilanne, että vanhoja metsiä on suojeltu runsaasti. Se ei yksin riitä, vaan talousmetsien luonnonhoitoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Keinoja ovat muun muassa sekametsien lisääminen sekä tekopökkelöiden tekeminen ja suojatiheiköiden säästäminen metsiä käsiteltäessä”, Mäntylä kertoo.

Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi Metsä Group tarjoaa paksuturpeisten suometsien hoitoon jatkuvapeitteistä metsän käsittelyä.

”Arviomme mukaan kolmannes hakkuuseen tulevista suometsistä soveltuisi jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Metsänomistaja tietysti aina päättää metsänsä hakkuutavan.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut