Pihoissa ja puistoissa komeilevat vaahterat luovat harhaanjohtavan kuvan vaahterasta helppona joka paikan puuna. Todellisuudessa, mikäli haaveena on runkojohteinen puusepän puu, vaahtera on vaatelias kasvatettava, jota on tutkittu niukasti. Haasteita pelkäämättömälle se tarjoaa parhaimmillaan tukkia nopeasti 50–70 vuoden kiertoajalla.
Metsätalouspuuna vaahteraa kannattaa kasvattaa vain parhaimmissa lehdoissa. Kosteuden vaivaamat kasvupaikat eivät jaloihin lehtipuihin lukeutuvalle vaahteralle sovellu, vaan se vaatii hyvin vettä läpäisevän hiesu-, hieta- tai moreenimaan. Tuoreet kankaat maalajista riippumatta kannattaa unohtaa, samoin tasaiset savimaat. Jäykillä savimailla vaahtera altistuu laholle. Kuivemmilla paikoilla se lähtee hyvin kasvuun, mutta ränsistyy nopeasti.
”Luonnossa vaahtera aloittaa aina kasvunsa muiden puiden alla. Vaahteran kasvatuksessa voi saada hyviä tuloksia paikoissa, joissa se kylväytyy luontaisesti esimerkiksi harmaaleppien tai tervaleppien alle”, kertoo erikoispuiden kasvatukseen vihkiytynyt lehtori Heikki Kiuru Hyria koulutus Oy:stä.
Juuri näin on tapahtunut Tammisaaren Ramsholmenissa. Siellä kaupungin omistamalla ulkoilualueella kasvaa yksi Suomen parhaimmista vaahterametsistä.
Suojuspuuston alle
Vanhojen asuttujen pihapiirien läheisyydessä on usein vaahteralle otollista rehevää maata. Puun komea syysväritys tuo ilmettä tilakeskusten lähimetsiin, ja hirvetkin pysyvät asutuksen läheisyydessä loitommalla.
”Parhaat vaahterametsät saadaan, kun vaahtera kylväytyy lähimetsään pihapuista”, Kiuru vinkkaa.
Ramsholmenin suorarunkoiset 25-metriset vaahterat ovat nekin saaneet alkunsa piha- ja kujannepuista.
Vaahteraa voi myös kokeilla istuttaa suojuspuuston alle. Sopiva määrä on noin 1 500 tainta hehtaarille. Taimia kannattaa kysyä taimitarhoilta. Samalla on muistettava varmistaa tainten sopivuus Suomen oloihin.
Istutetut taimet on hyvä suojata rusakoilta. Luontaisia taimia saattaa olla kymmenen neliömetrillä, joten muutaman katoaminen parempiin suihin ei ole ongelma.
Avoimelle paikalle vaahteraa ei kannata viedä, sillä se haarautuu, haarat repeävät ja laho iskee herkästi.
Vauhdilla tukiksi
Vaahtera tulee kasvattaa muun puuston joukossa, jotta se kasvaa runkojohteisesti ja karsiutuu luontaisesti. Pystykarsintaa se ei kestä.
Taimien kasvua ylispuiden alla on seurattava herkeämättä. Väleissä kasvavat korkeammat puut ja yläviistosta sekä sivuilta tuleva varjostus eivät vaahteraa häiritse, mutta suoraan ylöspäin on oltava valoa. Tärkeintä on varmistaa, että parhailla suorarunkoisilla vaahteroilla on tilaa kasvaa.
Varjostavien ylispuiden poisto aloitetaan vähitellen, kun vaahterat ovat saavuttaneet 3–5 metrin pituuden ja ovat vielä täydessä kasvussa. Latvaverson tulee olla koko ajan suora ja terävä.
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 6/2019.
Lisää erikoispuista:
- Tammi on pitkäikäinen metsien aatelinen
- Visakoivu on arvokas mutantti
- Vaatelias tervaleppä viihtyy lehtokorvissa
- Kontorta on Kalliovuorten kasvatti
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.