”Turvemaakysymysten äärellä ollaan metsätieteen ytimessä”
Kaikki lähtee suometsän toiminnan ymmärtämisestä, ei menetelmien rajaamisesta. Näin uskoo suometsätieteen tuore professori Annamari Laurén.
Ladataan...
Olemme tienneet tuhansia vuosia, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
Siksi luonnontilaiset suot ovat kitukasvuisia tai jopa puuttomia.
Ojitus, niiden kunnossa pitäminen, tuhkalannoitus ja olemassa olevan metsän huolellinen hoito yhdessä mahdollistavat soiden ja turvemaiden puun tuotannon ja hiilen sidonnan jättimäisissä määrin.
Ojittamalla suon metaanipäästöt loppuvat ja hiilidioksidin tuotanto kiihtyy. Kokonaistase on kuitenkin useita tuhansia kiloja/ha/v hiilen sidonnan puolella, jos metsänhoito on hyvää.
Yhteiskunnallisen keskustelun ja mielipiteen muodostuksen harhautumisesta, tai jopa vauhkoontumisesta turvemaiden järkikäyttöä vastaan on mielenkiintoista. Joukossa (mediassa ?) tyhmyys tiivistyy!
Miten voidaan selvät laskelmat, tutkimukset ja vuosisatojen hyvä kokemuksellinen tieto unohtaa ja mitätöitä ja alkaa ihannoida soiden ojittamattomuutta ja luonnontilaisuutta ilmasto-ongelman ratkaisuna vastoin kaikkea järkeä.
Melko nopeilla laskutoimituksilla selviää, että soiden ja turvemaiden nykyistä paremmalla hoidolla voisimme sitoa hiiltä lisää koko Suomen päästöjen verran.