Yhteismetsää omistetaan osuuksin, jotka liitetään aina kiinteistöön, esimerkiksi metsätilaan tai vaikka omakotitalotonttiin. Maatonkin voi olla osakas, kun osuutta varten perustetaan haamutila. Haamutila on maaton kiinteistö, jolla on oma rekisterinumero.
Yhteismetsän osuuksia ei voi pantata velkojen vakuuksiksi, mutta kiinteistön, johon osuudet on liitetty, voi. Periaatteessa haamutilankin voi pantata, mutta OP-ryhmän metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi ei innostu ainakaan yhden perheen yhteismetsien osuuksia omistavien haamutilojen panteista velkojen vakuuksina.
”Ulkopuoliset eivät lähde osakkaiksi tällaiseen yhteismetsään eikä muilla osakkailla ole velvollisuutta lunastaa panttia.”
Näin satojenkaan hehtaarien metsäomaisuus ei kelpaisi lainojen vakuuksiksi. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi sukupolvenvaihdosta.
Isojen yhteismetsien osuuksilla on vakiintunut markkina-arvo ja kysyntä. Näin myös niiden osuuksia hallitsevat haamutilat ovat käypiä lainojen vakuuksina.
”Kun osakkaat ovat toisilleen tuntemattomia, kaikkien etu on, että yhteismetsäosuudet ovat markkinoilla likvidejä ja että niiden arvo nousee” Kortejärvi sanoo
Yhteismetsät eivät yleensä liitä ostamiaan palstoja yhteismetsään, vaan ne jätetään yhteismetsän osakaskunnan omistamiksi erillistiloiksi. Tällöin ne voidaan pantata yhteismetsän ottamien lainojen vakuuksiksi.
Yhtymä voi olla helpompi vaihtoehto
Metsälehden veroasiantuntijan Väinö Sikasen mukaan muutaman sadan hehtaarin perhemetsästä on usein järkevämpi muodostaa verotusyhtymä kuin yhteismetsä, kun omistusta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä järjestellään.
Yhtymän omistus määritellään osakkaiden omistusosuuksina. Yhtymä tekee oman veroilmoituksen, mutta sen tulos jaetaan osakkaiden verotukseen. Yhteismetsä maksaa tuloksestaan veron, ja sen ylijäämä tilitetään puhtaana osakkaille.
”Yhtymän osakas voi halutessaan vaatia oman osuutensa erottamista omaksi tilakseen. Yhteismetsästä tämä ei olisi mahdollista”, Sikanen neuvoo.
Verotusyhtymän osuudetkin voidaan lain mukaan pantata. Käytännössä pankit eivät hevin kelpuuta tällaisia pantteja lainojen vakuuksiksi, koska määräosan irrottaminen yhtymästä saattaa kestää kauan ja samaan aikaan yhtymän metsiä voidaan hakata niin, että pantatun määräosan arvo laskee.
Lähisukulaiskaupoissa yhtymien osuudet rinnastetaan kiinteistöihin, joten luovutusvoitot voivat olla verovapaita.
Peltoa omistavissa yhtymissä voidaan käyttää perintö- ja lahjaverolain 55 ja 56 pykälän mukaisia, varsin merkittäviä etuuksia sukupolvenvaihdoksissa. Etuudet menetetään, jos peltoa sisältävä tila liitetään yhteismetsään. Tästä syystä yhteismetsäosuudet on aina liitettävä maatilaan.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Varmaan noinkin. Meidän yhteismetsää perustettaessa kuitenkin ratkaisevana tekijänä oli turvata varma ja kaikenlaisille omistajan vaihdoksille immuuni hallinto.
Yhtymässä vaaditaan yksimielisyyttä. Yhteismetsässä riittää enemmistöpäätös. 13 vuoden kokemus osoittaa yhteismetsävaihtoehdon järkevyyden.
Esimerkkinä kerrottakoon tosi tilanne, kun tila oli aikanaan yhteisomistuksessa yhtymänä, niin eräs osakas otti avioeron, avioitui uudestaan ja kuoli. Tämän jälkeen leski ja exvaimo olivat niin riidoissa, ettei yhteisomistuksesta tullut mitään. Tila jaettiin suurilla kustannuksilla.
Puolet siitä tuli toisen osakkaalle ja sitten hänen perikunnalleen, joka muodosti siitä yhteismetsän.
Taloudellisten etujen lisäksi on sekin, että jakamaton tila on metsätalousmielessä ja monesti myös perinteistä johtuen arvokkaampi kuin palasteltu tila, mikä vuoren varmasti odottaa erilaisia yhtymiä ennemmin tai myöhemmin.
Varmaa on että osa noista jaetuista tilan paloista jää enemmän tai vähemmälle hoidolle.
On tietysti hyvä, että on erilaisia vaihtoehtoja erilaisille porukoille. Tärkeää on selvittää kunkin systeemin edut ja haitat ja arvioida millaisia tilanteita on jatkossa odotettavissa ja miten niihin varaudutaan.
Sehän jäi mainitsematta, että yhteismetsän vero 2 tai 6 %-yksikköä pienempi kuin yhtymän, mikä on vuodesta toiseen kertyvä etu. Tietysti vain siinä tapauksessa, ettei verotusta muuteta.
Vielä jäi kirjoittamatta perintöveroarvosta. Yhtymän verotusarvo määräytyy metsäsuunnitelman puustoarvion perusteella.
Isojen yhteismetsien taas käypien markkinahintojen mukaan.
Pienen yhteismetsän, josta ei ole tehty kauppoja, perintöverotusarvo voidaan laskea tuottoarvon mukaan. Siis 5 vuoden tulosten ennen veroja keskiarvo kerrottuna 20:llä. Siis 5 %:n tuoton mukaan. Riippuen metsistä, puun myynnistä ja yhteismetsän kulurakenteesta erot saattavat olla aika isoja. Esimerkiksi runsaspuustoisen tilan, joka hakkaa kohtuullisesti ja harjoittaa metsien lannoittamista, tuottoarvon mukaan määräytyvä perintöverotusarvo on pienempi kuin metsäsuunnitelman perusteella määräytyvä.
Siis näitä liikkuvia osia on metsänomistuksessa paljon. Eikä päätöstä tehtäessä voi edes tietää, mitä siitä seuraa, kun tilanteet ovat ennalta arvaamattomia.