Mikko Riikilä nosti 4.3.2026 julkaistussa kolumnissaan esille tarpeen metsälannoituksen tehon tutkimukselle. Kiitämme huomiosta asialle.
Kolumnissa esitetään, että tietopohja metsänlannoituksen vaikutuksista olisi pelkästään 1960- ja 1970‑luvun kenttäkokeiden varassa. Huoli on ymmärrettävä, mutta kuva ei ole aivan näin synkkä. Luonnonvarakeskuksen laaja synteesiraportti vuodelta 2023 kokoaa yhteen vuosikymmenten tutkimuksen ja tarjoaa varsin kattavan näkymän siihen, miten lannoitus vaikuttaa erilaisissa metsissä ja olosuhteissa. Tietoa siis on.
Samalla on totta, että ympäristöolosuhteet ja metsänhoidon käytännöt ovat lannoituskokeiden pääjoukosta muuttuneet ja vanhoja lannoitusvastemalleja pitää päivittää. Luonnonvarakeskuksessa on parhaillaan käynnistymässä maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke (KapeMETSÄ), jossa lannoitusvaikutuksia mallinnetaan uudelleen. Hankkeessa tehdään myös uusia mittauksia tuhkalannoitetuissa, kuusivaltaisissa suometsissä. Lisäksi kehitetään työkalu, jonka avulla metsänomistajat ja metsäammattilaiset voivat arvioida lannoituksen hyötyjä omissa metsissään. Hanke tuottaa suoraan käytäntöön sovellettavaa tietoa, jota päätöksenteko ja ilmastotavoitteet edellyttävät.
Riikilän kolumnissa kysellään myös rakeistetun ja irtotuhkan eroista turvemailla. Rakeistettu tuhka tuottaa yleensä hitaamman kasvureaktion kuin irtotuhka, koska rakeistetusta tuhkasta ravinteet liukenevat hitaammin. Toisaalta rakeistetulla tuhkalla ajatellaan saatavan pitkäkestoisempi kasvunlisäys, kun ravinteet riittävät pidempään. Aiheesta on tehty yksi kotimainen tutkimus.
Silti lisätutkimusta tarvitaan. Erityisesti turvemaiden tuhkalannoitusten kasvuvasteesta, ympäristövaikutuksista ja pitkäaikaisista hyödyistä kaivataan yhä tarkempaa näyttöä. Tuhkalannoitus on pidetty kannattavana investointina, joka palkitsee metsänomistajan lisääntyneellä puustonkasvulla, mutta monessa suometsässä tuhkalannoitus on myös välttämätöntä puuntuotannon jatkamiselle. Tärkeää olisi tutkia tuhkalannoituksen vaikutusta puuston kasvuun nykyistä märemmissä olosuhteissa. Myös seka- ja lehtipuumetsien sekä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä kasvatettavien metsien lannoitusvaikutuksista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista lannoitusvasteeseen tarvitaan lisää tutkimuksia. Tutkijat mielellään tutkivat, mutta työlle on löydettävä rahoitus, mikä erityisesti pitkäkestoisia maastokokeita vaativissa aiheissa on nykyään haastavaa.
Lehto, T. & Ilvesniemi, H. (toim.) 2023. Metsänlannoitus nyt ja tulevaisuudessa: Synteesiraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 56/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 146 s. https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/831ab899-4131-4561-aa7b-f9393b2146cf/content
Hytönen, J. & Hökkä, H. 2020. Comparison of Granulated and Loose Ash in Fertilisation of Scots Pine on Peatland. Silva Fennica vol. 54 no. 2 article id 10259. https://doi.org/10.14214/sf.10259
Kirjoittajista Harri Mäkinen on tutkimusprofessori, Päivi Väänänen tutkija, Hannu Salminen johtava tutkija ja Katri Himanen erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa.
Lisää aiheesta: Riikilä | Lannoitus kannattaa – mutta tietääkö kukaan, kuinka hyvin?
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Toivotaan et rahoitusta löytyy ja saadaan uutta tutkimustietoa. Hienoa että Mikko nosti aiheen esiin.