Ladataan...
”Eiväthän mitkään metsät voi kasvaa tällä tavalla” – Vuotaako Luken faktantarkistus?
Luonnonvarakeskuksen selvityksen kasvuennusteet olivat räikeässä ristiriidassa metsänhoidon suositusten kanssa. Silti hälytyskellot eivät soineet.
Tilaajille
”…arjen reaalisuusehtojen puitteisiin…” Juuri noin.
Käytännön metsätalouden lainalaisuudet eivät kumoudu ohi-ampuvilla tutkimuksilla. Sellaisista ei ole ohjeiksi.
Nyt on tullut näemmä muotiin tietokonesimultaatiot. Nehän antavat tarkoitukseen sopivia tuloksia, kuten Mikko edellä kirjoitti.
Ongelma on, että ne eivät kaikilta osin perustune luonnosta mitattuun faktaan vaan ovat ekstrapoloitu toisella tavoin kasvatetuista metsistä saaduista tuloksista. Kun kyseessä on biologinen tapahtuma, niin siihen vaikuttaa hyvin monta tekijää ja pieni virhe alkuoletuksissa johtaa ekstrapoloinnin täysin omituisiin lopputuloksiin, kuten nyt on käynyt.
Keski-Suomessa ovat 30 vuotta sitten istutetut tuoreen kankaan kuusimetsät kasvaneet tässä ajassa n 150 m3. Lehtomaisilla kankailla päästäneen samaan tulokseen n 25 vuodessa. Kun lustot ohenevat ja puu muuttuu solakaksi ilman harvennusta, niin on kyllä mahdotonta uskoa, että 39-vuotiaissa metsissä päästäisiin lähellekään 400 m3/ha-tasoa, sanovat ”herrojen rätingit mitä tahansa”.
Sitten on seuraava kysymys, jos metsää kasvatetaan ylitiheänä niin, että latvus supistuu liikaa, niin mitä tapahtuu jatkossa. Kuinka paljon kasvu tippuu jatkossa pienen latvuksen vuoksi.
Metsäsuunnittelussa tuuli-, tykky-, laho-, hyönteis- ja kuivumis tuhojen torjunta on keskeistä nykyisissä muuttuvissa ilmasto-oloissa.
Kaikki järkevät tulevaisuuden puunkasvatusstretegiat tulee perustua tuhoriskien minimointiin, arvaamattomissa oloissa.
Lisäksi jo nyt pitäisi istuttaa lehtipuita, jotka pärjäävät 2-3 korkeammassa keskilämmössä vielä järeinä puina 60 v kuluttua.
Tuhonturjunnan, puun tuotoksen ja talouden kannalta kuusella ja koivulla 1200 kpl istutustiheys (suuriin mättäisiin) on järkevintä. Näin ne kehittyvät nopeasti ja ensiharvennus energiapuiksi (600 runkoon/ha) voidaan tehdä jo 10-15 v kuluttua rehevässä varttuneessa taimikossa puilla, jotka kiihdyttävät kasvuaan täysilatvaisina EH:n jälkeen tapahtuvaa väljennystä kohti max alle 10 v kuluttua. Tässä hakkuussa saadaankin jo kivasti tyvitukkia hakkuuseen.
Vasta tämän jälkeen eli n. 20-25 iässä alkaa varsinainen puun kasvatus edelleen hyvin nopeakasvuisessa metsässä, jossa ei tietenkään saa olla boorin puutetta eikä pohjavesi minään aikana vuodesta häiritä tai tuhota juuria tai maaperän muuta arvokasta ja puun kasvulle välttämätöntä elämää.