Metsäsektorilla on omia termejään, joiden sisältö ja eroavaisuudet ovat vaikeita ymmärtää. Keskusteluissa termien huolimaton käyttö voi antaa asioille erilaisen merkityksen kuin on tarkoitus. Olisi hyvä aina varmistaa, että asiakas ja ammattilainen keskustelevat samasta asiasta ja kohteesta, jotta tehty ratkaisu olisi asiakkaan tavoitteiden ja tarpeiden mukainen. Yritän aukaista muutamien ajankohtaisten metsätermien sisältöjä ja eroavaisuuksia.

Olisi hyvä varmistaa, että asiakas ja ammattilainen keskustelevat aina samasta asiasta

Metsävaratiedosta ja metsäsuunnitelmasta

Metsävaratiedon ja metsäsuunnitelman eroavaisuuden huomaaminen on asiakkaalle hankalaa, koska molempien tietosisältö näyttää samalta. Tietosisällön keruutavassa on suurin ero. Metsävaratieto perustuu kaukokartoitukseen, jossa laserkeilauksen ja ilmakuvien sekä maastotarkistusten (noin 10 prosenttia pinta-alasta) laskentojen pohjalta tuotetaan metsävaratieto. Metsävaratieto ei huomioi metsänhoito- ja hakkuuehdotuksissa metsänomistajan tavoitteita tai tarpeita vaan se on laskentaan pohjautuva. Metsävaratieto on yhteiskunnan varoilla tuotettua maksutonta perustietoa. Metsäsuunnitelmassa metsäammattilainen kuuntelee metsänomistajan tavoitteet ja tarpeet sekä huomioi ne maastotyönsä yhteydessä. Metsäsuunnittelussa metsäammattilainen joko mittaa itse puustotiedot tai tarkentaa mittausten pohjalta metsävaratietoa. Metsäsuunnitelma on metsänomistajalle maksullinen palveluntarjoajan hinnoittelema tuote.

Hilat ja kuviot

Suomalainen metsienkäyttö on perustunut vuosikymmeniä kuvioittaiseen metsien käsittelyyn. Kuviolla tarkoitetaan metsäaluetta, jonka puusto, maaperä ja puuston käsittely ovat yhtenevät. Kuviolle määritetään puustotiedot, joita ovat mm. puuston pituus, puuston keskiläpimitta, puuston pohjapinta-ala (=puiden poikkileikkauspinta-alojen summa 1,3 metrin korkeudelta hehtaarilla), puuston ikä, luontokohteet sekä hoito- ja hakkuuehdotukset. Kuvion keskikoko on noin 1,5 hehtaaria. Hila on kaukokartoituksessa käytettävä tiedon tuottamisen yksikkö, jonka koko on 16 kertaa 16 metriä. Hilalle tuotetaan vastaavat puustotiedot kuin kuviollekin pois lukien luontokohteet sekä hoito- ja hakkuuehdotukset. Keskimääräiselle 1,5 hehtaarin kuviolle mahtuu 58 hilaa.

Omavalvonta- ja hakkuukonetieto

Omavalvontatiedolla tarkoitetaan metsässä työntekijän työtä tehdessä mittaamaa tietoa. Tällaista tietoa on esimerkiksi taimien istutuksessa mittauspisteissä mitattu taimien määrä hehtaaria kohden, taimikonhoidossa jäävien puiden määrä hehtaaria kohden ja niiden pituus. Omavalvontatietoa voidaan hyödyntää ilmoittamalla mittaustulokset Kemera-toteutusilmoituksessa ja päivittämällä mitatuilla tiedoilla metsävara- ja/tai metsäsuunnitelmatietoa eri sovelluksissa. Hakkuukonetiedolla tarkoitetaan tietoa hakkuukoneen tekemästä hakkuusta, hakkuutavasta ja hakkuualueen rajoista. Hakkuukonetiedolla voidaan päivittää metsävara- ja/tai metsäsuunnitelmatietoa laskennallisesti eri hakkuutapojen keskimääräisillä voimakkuuksilla.

Tietojen tarve ja käyttötarkoitus ratkaisevat

Metsästä kerätyllä tiedolla on monia käyttötarkoituksia. Tietojen käyttäjän on tiedostettava, miten tieto on kerätty ja mitä sen keruussa on huomioitu, jotta osaa arvioida tiedon soveltuvuutta käyttöönsä. Suomessa on maailman paras tieto metsistä ja sitä on hyvä hyödyntää metsiä koskevissa päätöksissä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.