Keskustelut Tekniikka Ammattimies moton puikoissa

  • Tämä aihe sisältää 74 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta, sitten petep toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 74)
  • Metsuri motokuski

    Tuollaistahan se motokuskin työ on. Nyt vain kuljettaja puhuu ääneen sen mitä kuljettaja yleensä ajattelee työtä tehdessään. Kuski on selvästi ammattilainen, joka hoitaa työtään niin kuin meiltä jokaiselta odotetaan.

    Nyt kaverin työnalla on aukkohakkuu jossa olosuhteet hyvälle työlle ja puun tarkalle talteenotolle ovat erinomaiset. Samojen asioiden kanssa sitä joudutaan puntaroimaan myös harvennuksilla. Jotta harvennuksilla onnistutaan tarkaan puun talteenottoon, varsinkin tukin osalta, niin hyvää näkyvyyttä tuskin liikaa voi korostaa. Sen vuoksi puheet ennakkoraivausten tärkeydestä eivät ole turhaa.

    metsä-masa

    Metsuri motokuski antoi oivalliset kehykset motokuskin työstä !

    Koneenkuljettajan työ ei ole voimalaji, se on hoksottimista kiinni, miten saa mororiikkansa tietokoneen kanssa toimimaan. Koneen kuljettajiksi on kehittymässä hyvää vauhtia myös alasta kiinnostuneita naisia.

    Ps. muistetaampa raivata ne harvennuksen  näkyvyyttä haittaavat pöheiköt pois, jos halutaan hyvä työnjälki- ja tarkka puun talteenotto.

    Puuki

    Tietokonepelien pelaaminen joysticeineen on varmaan hyvää harjoitusta nuorisolle moton puikkoihinkin.

    Ennakkoaraivauksilla kannattaa jättää aina joku puska metsälinnuillekin ; se ei hidasta hakkuuta yhtään.

    Apli

    Hienoa katseltavaa on kyllä. Päätehakkuu on aina ilo silmälle(:

    r.ritva

    Mielestäni nuorilla on jo liikaa näitätä pelejä.Ottakaapas mukaan koneeseen ja puikkoihin.Ammatti oppiin toisi näkyvyyttä..Joku on innoissaan kun on päässyt oikeasti tutustumaan.

    Itse en ole päässyt vieläkään hyttiin.Siellä on materiaalia ja touhua tupa täynnä.

    Tälläisia kuvia on hyvä katsella.Olisi tiettyä jännitystä siitä huonoimmista hakkuu alasta nähdä.Tällä vaikuttaa olevan leppoisasti hermot hallinnassa.

    Metsuri motokuski

    Puukin kanssa samaa mieltä. Itsekkin kun raivailen aika paljon näitä ennakkoraivauksia kesän aikana niin olen reilusti jättänyt tiettyjä aloja raivaamatta juuri riistaa ajatellen. Kesällä oli työanalla yksi metson soidinalue ja paikka selvisi kun alueella oli paljon metsonsulkia kevään jäljiltä. Sillekkin kuviolle jätin kolme noin aarin kokoista päivälepopaikkaa metsoille. Eri puolille kuviota.  Kyseiset paikat valitsin silai että pusikon sisällä ei ollut pois otettavaa puustoa. Merkitsin alueen kuitunauhoilla jolloin motokuski osaa jättää alueen koskematta eikä rytistä aluetta pilalle.  Ilmoitin asiasta isännälle joka hyväksyi toimet. Muutoin raivasin alueen puhtaaksi alikasvustosta.

    Jätkä

    Väitän kuitenkin, että avohakkuuta tehdään vähäisemmälläkin kokemuksella melko sujuvasti. Eri asia on sitten katkonnan hyvyys.

    Kasvatusleimikossa puiden yksilöinti antaa oman lisänsä työhön, koska siinä jää metsään se tehty valinta, jota voi joku arvostella hyvinkin tiukasti. Siellä vaikuttaa jäävän puuston tiheys ja sijainti, ehkä puulajit, ajourien leveys, kolhiintuneet puut, isot latvat, joskus jopa pitkät kannot jne.

    Kun hakkuukone on varustettu pitkällä puomilla, sillä jää usein urien puoliväli suhteellisen tiheäksi – jopa hakkaamatta, jolloin konemiehelle ei voi antaa täysiä pisteitä.

    Metsuri motokuski

    Totta on että moni aukonhakkaaja ei halua harvennusta tehdä. Hyvän harvennuksen tekeminen vaatii pitkää pinnaa ja mielenkiintoa puiden rassaamiseen. Mutta samaa ”muminaa” sitä kuski pitää harvennuksella kuin aukollakin. Mitä nyt joskus vähän ”päräyttelee” jos näkyvyys on huono.

    Jätkä

    Jutteleeko kuski itselleenkin, vaikka kamera ei olisi käynnissä?

    Minä kyllä usein puhun itsekseni jotain puuhatessani tai jopa saunan terassilla vilvoitellessani yksin. Kun itse kysyy ja itse vastaaq, niin ei yleensä tule ainakaan pahempaa riitaa tai tappelua.

    petep

    Eikös näistä jokaisesta hakkuusta  saada tarkka raportti mikä on ollut tukkien raakkiprosentti.  Toki se prosentti ei kerro välttämättä kaikkea ,mutta pitänee ilmeisesti huolestua jos se on yli 5%?  Vai onko siellä jopa sellainen ”tukkisaantoprosentti” josta joku asiaa ymmärtävä voisi päätellä onko kuituun päästetty  liian surutta puuta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 74)