Keskustelut Tekniikka Ammattimies moton puikoissa

  • Tämä aihe sisältää 74 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Avatarpetep toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 74)
  • jees h-valta

    Kyllä ne harrastelija mielestäni aika pitkälti pyrkivät kourakasojen tekoon. Ei ole enää juurikaan hajapöllejä näkynyt. Ja tuppaa käymäänkin niin että niitä sitten jääkin helposti hakkuualalle. Tekee ite joskus aina löytöjä hakkuun jälkeen. Mutta yleensä ne keskuslämmityskattilan pesään on johkaantuneet ennenpitkää.

    Puuki

    Kombikoneita ei tosiaan taida liiemmälti olla käytössä, vaikka ne onkin

    kannattavia harvennuksilla. Pienten leimikkojen tekoon varsinkin sopivia.

    Tolopainen

    Juu olen pelätty myyjä ja ostomiehet ovat kuin linkkuveitsiä kun lähestyvät. Yleensä syön viikottain lounaita heidän kanssaan, eikä tarjoajista ole pulaa.

    wanhajätkä

    Aivan varmaan linkussa. Joutuvat pidättelemään nauruaan jo valmiiksi. Katoppa ku lähtevät pois sitä kehon kieltä. Nauravat selkäkeikkunauruja…

    wanhajätkä

    Ainahan narreja on ollut. Onko se vitosen soppalounas kallis hauskasta showsta. Kyllä minäkin semmosen maksasin…onhan tää maailma nii synkkä.

    kuusessa ollaan

    Puuki; Combikoneiden kannattavuus heikkoa harvennuksilla, kompromissi kaiken suhteen. Eivät ole siksi lyöneet läpi. Sen sijaan Ruotsissa niiden tehokkuutta uudistushakkuilla on tutkittu. Pienirunkoisilla, lyhyen ajomatkan palstoilla pääsevät tasoihin, tai hieman paremmaksi.

    Combikoneiden ongelma on se, että hakkuukoneena jos on tehokas, on kuormatraktorina hidas ja kömpelö ja päinvastoin. Idea sinänsä hyvä.

     

    Ja Tolopaiselle sellaisia terveisiä, että kyllä siellä ohjaamossa oli mukava työskennellä, aina päivän päätteeksi näki mitä oli saanut aikaiseksi. Myös metsäluonnon seuraaminen oli mukavaa. Nykyisin saa sitten ajoittain moottorisahan tai tuttavan moton puikoissa fiilistellä.

    Nuorison ”sähköinen läheisriippuuvuus” ja pimeänpelko on aika huolestuttavaa.

    Puuki

    Onhan ne kombit kannattavia niille sopivilla pienillä harvennuksillakin. Taisi olla hakattavan puun kokovaihtelu ja ajomatka vain aika rajallinen, jolla kannattavuus säilyy. Pari siirtoa vähemmän pienellä leimikolla ja jos vielä pieni kone niin kapeat ajourat lisää puunkasvatuksen kannattavuutta eh:n jälkeen.

    Metsuri motokuski

    Noista kombikoneista on omakohtaista kokemusta kun pari vuotta sellaisella työskentelin. Kone on tosiaan kombi joten se ei oikein ole hyvä kummassakaan. Parhaiten se toimii harvennuksilla koska nosturi / kuormain on suhteellisen heikko tehoiltaan. Ajokoneessa ei tarvita niin voimaksta nosturia kuin motossa ja toisaalta jos ajokoneessa olisi kohtuuttoman kokoinen nosturi niin se ei ole hyvä siinäkään. Kombikoneessa ns ylipuinti tapahtuu aina kuormatilan (karikat on poistettu) yli ja on siten aika vaikea suorittaa. Katkotut puut putovat korkealta maahan ja siten kasat huononee ja tahtoo mennä lajit sekaisin. Parhaiten kombikoneessa puinti onnistuu ns kuormaimen alle konetta kohti. Tällainen taas vaatii voimakkaan nosturin että puu pysyy ilmassa kaukanakin kohteesta.

    Noista kasoista sen verran että nykyään ei ole niinkään ongelma jos kasat ovat hieman ristissä kunhan lajikkeet ovat erillään. Nykyiset ajokoneiden kourat oikovat jo puut tosi hyvin kun kouraa puristetaan kiinni. Tietenkin olisi hyvä jos puut olisivat suorassa mutta on paljon tekijöitö jonka vuoksi ne vain tahtovat ristiin mennä. Mitä pienempää puuta sitä helpommin ne ristiin menevät.

    Aukkoharventaja

    Itsellä särähti korvaan kuljettajan kommentti: ”voi vitsi mikä paskapuu”. Maanomistajan kovalla työllä ja rakkaudella kasvattama metsä, varmaan vielä ylpeäkin metsästään, niin moton kuljettaja tulee ja haukkuu puita paskaksi.

    Menninkäinen

    Ei se puu siitä paremmaksi muutu vaikka sitä halaisi ja kehuisi. Kyllä asioista pitää voida puhua realistisesti kenenkään siitä loukkaantumatta. Asiahan on sitten eri jos aiheetta arvostelee.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 74)