› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,471 - 3,480 (kaikkiaan 3,981)
1 2 3 … 347 348 349 … 397 398 399

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 13.1.2026, 12:55

    Jk:n tuotto riittää samoihin tuottoihin vastaavilla puustopääomilla ja metsä uusiutuu. Uusiutuminen ei niinkään ole kiinni puumäärästä, vaan metsän rakenteesta ja voi olla myös etu. Varmistaa tuoton ja pitää kurissa ylimääräisen roinan. Kuusi varjopuuna toimii ja valopuut pitkässä kierrossa. Ei kai kukaan tosissaan uudista valopuita peitteisen metsän alle?

    mehtäukko 13.1.2026, 13:06

    Vastahan Jojo horisi 200 motin puustopääomista? Ja ei uudista kun ne ei uudistu.

    Jovain Jovain 14.1.2026, 10:03

    200 mottia hyvinkin ja ei ole mistään siirtymävaiheen metsästä, vaan vakiintuneesta jk metsästä. Kasvatus jatkuu ja perälautaa ei ole näköpiirissä. Valopuilla uutta alkua joutuu hakemaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.1.2026, 11:38

    (Tämä olisi sopinut paremmin jk-ketjuun mutta olkoon nyt.)

    Jovainin metsään uudistuu tuoreella kankaalla (mustikkatyypillä) ja rehevämmällä kuusia. Kuivahkolla kankaalla (puolukkatyypillä) ja karummalla tulee mäntyalikasvos. Kun ei enää uudistu tarpeeksi, tehdään avohakkuu? Näinkö Jovain?

    Optimaalinen tilavuus on Jovainilla keskimäärin 200 m3 ja Palosaarella jäävä pohjapinta-ala vähintään 14 m2. Siirtymävaiheessa nämä eivät tietenkään heti synny vaan siinä joutuu soveltamaan. Samoin joutuu soveltamaan omistajan tavoitteiden mukaan.

    Vastaus Perkon kysymykseen optimimetsästä on siis: riippuu tavoitteista. Painotetaanko nopeaa puuntuotantoa, peitteistä maisemakuvaa vai luonnonhoidon tavoitteita? Näistä johdetaan jäävä puusto ja hakattava puusto. Saatetaan esimerkiksi haluta suosia riistaa tai lahopuuriippuvaisia lintuja.

    Runkolukusarjan esimerkin tuoreella kankaalla voi katsoa blogistani ja Timo Pukkalan kirjasta. Timo kyllä itse sanoi, että eivät ne ole olennaisia. Timon esimerkissä leimausraja ja jäävä puusto ovat alhaisemmat kuin Jovainilla tai Osmo Palosaarella. Soveltamismahdollisuudet ovat siis hyvin laajat – riippuen omistajan tavoitteista, hakkuuhetken rahantarpeesta ja puun hintatasosta.

    https://metsanomistaja.blogspot.com/2025/03/

    Perko 14.1.2026, 13:14

    Hakemalla optimi tuottoa tavoitteena jk ssa  huomaa sillä (A J n kaavalla)  pääoma tuotto -% jopa pompsahtaa kun pääoma laskee puustossa ja kuvaajassa tuotto momentilla ”peruutetaan ” kohti huippua!  ”Tää on se sovankäynnin strategia.”

    Jovain Jovain 14.1.2026, 16:41

    Palosaaren jäävä puusto vähintään 14 m2 varttuneille metsille vastaa hyvinkin 200 m3 keskipuustoa ja on suositeltava. Sitä vastoin Pukkalan alemmat lukusarjat vastaavat metsänhoidon suositusten lakirajoja. On myös selvityksiä, kuten Arvometsä/Pukkala/Kujala ja monia muita selvityksiä, joissa 200 motin keskipuustoa pidetään suositeltavana.

    Timppa Timppa 14.1.2026, 18:18

    Sikäli kuin ymmärrän, niin puut eivät osaa lukea ja siten kasvaa Herrojen haluamalla tavalla.  Eivät ainakaan meidän metsissä viimeisen 100 vuoden aikana,

    Perko 14.1.2026, 22:00

    ”Puiden oma lukutaito” on ollut ainut, luonnon lait ja laskutaito.
    Puu kasvaa valon, ravinteiden ja veden perusteella, ei markkinahinnan.
    Metsänomistaja on usein  ( 70 v) ollut ”ulkona” siinä mielessä, ettei omaa valvontaa ole tehty. Jos metsään mennään vieläkin vain 50 vuoden välein allekirjoittamaan valmis sopimus, lopputulos on usein konekuskin ja ostajan näköinen, vain vahingossa metsän parhaan tuoton mukainen.

    Kuusiuskova 15.1.2026, 09:46

    Edelleen haluaisin nähdä hyvin toimivan jk-metsän. …

    Itse olen omassa metsänhoidossa huomannut että metsiä pitäisi oikeastikin harventaa Vessi Jalkasen ohjeiden mukaan, kasvu paranee selvästi jos harvennetaan riittäväst.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.1.2026, 09:49

    Mutta: puita on oltava riittävä määrä per hehtaari. Mikä lienee siinä harvassa puustossa minimimäärä, että hehtaarikohtainen kasvu ei jää pienemmäksi varttuneessa puustossa? Harvakasvatukseen voisi olla mh-suosituksissa oma ohje. Nykyään ei suositella enää varttuneen kuusikon harvennusta, vaan se voimakas harvennus pitää tehdä ajoissa.

Esillä 10 vastausta, 3,471 - 3,480 (kaikkiaan 3,981)
1 2 3 … 347 348 349 … 397 398 399