› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 4 vastausta, 3,981 - 3,984 (kaikkiaan 3,984)
1 2 3 … 397 398 399

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Makarov 6.2.2026, 09:33

    Ei metsänomistajan Perko tarvi olla velkainen mutta ainakin itse kun aloitin metsien oston n.20 vuotta sitten ei minulla ei ollut muualta pääomia, vaan velka se oli köyhän pääoma, toki tilanne on vuosien saatossa muuttunut että pääomaa on jo itselläkin vara ollut käyttää. Kuten oken aikaisemminkin tänne kirjoittanut jk on pitkälle semmoisten metsänostajien menetelmä jotka ostavat metsänsä muualla tienatuilla rahoilla. Tietysti kun korko tuntuu olevan se tärkeä asia niin nyt se sitten ei olekkaan kun se jk vaikka pitkittää laina-aikaa verrattun tasaikäiskasvatukseen.

    Perko 6.2.2026, 10:56

    Puuki on täysin oikeassa siinä, että JK-metsässä jäävä puusto on aktiivinen tuotantokoneisto. Mutta sillä ei ole taimikon kuluja. Korostan!
    JK-malli: Puusto on maassa ”ilmaiseksi” (se on uudistunut luontaisesti). Sen pääomakulu on pieni, koska se ei ole vaatinut istutusinvestointia, jonka korkoa pitäisi maksaa. Se tuottaa uutta puuta (korkoa) ”joka sekunti” olematta velkana.
    Tasaikäinen malli: Viimeiset 20 vuotta ennen päätehakkuuta metsässä on kiinni valtava määrä rahaa (pääomaa). Tämä pääoma ei enää kasva (prosentuaalinen arvokasvu hidastunut, kun puu vanhenee), mutta siihen kohdistuu suurin vaihtoehtoiskustannus. Ne rahat voisivat olla sijoitusmarkkinoilla tuottamassa enemmän.
    Riski on taloudellinen jarru
    Puuki jättää riskin laskelmistaan. Tasaikäisen kasvatuksen loppuvaihe on kuin pitäisi kaikkia osakkeitaan yhdessä, erittäin epävakaassa yhtiössä. Yksi myrsky, kirjanpainajaparvi tai lumituho voi pyyhkiä pois 60 vuoden odotuksen juuri ennen ”palkintoa”. Niin on käynytkin!
    JK-malli: Riski on hajautettu. Eri-ikäisessä metsässä tuhot harvoin kaatavat koko tiliä kerralla, ja metsä korjaa itsensä ilman uutta investointia.
    ”Päätehakkuusta alkaen” -ajattelun harha, haluaa aloittaa vertailun päätehakkuun suuresta shekistä. Se on kuin aloittaisi maratonin 40 kilometrin kohdalta ja sanoisi olevansa nopein juoksija.
    On laskettava se edeltävä 60 vuotta alusta asti, jolloin tili on ollut miinuksella tai nollilla.

    Kun JK-metsänomistaja on nostanut tuloja vaikka 8–20 vuoden välein ja sijoittanut ne pörssiin, hän on saanut korkoa korolle jo vuosikymmeniä ennen kuin tasaikäisen kasvattajan päätehakkuu edes häämöttää.
    60 vuoden tyhjäkäynnistä on täysin validi: Paljaaksi hakkuun jälkeen maa on biologinen erämaa, myrkytelty ”Novaja Semlja”, joka pitää keinotekoisesti (koneilla ja lannoitteilla) herättää henkiin. Se on valtava energian ja rahan hukka verrattuna siihen, että metsän annetaan tehdä työ itse.

    Perko 6.2.2026, 11:22

    Ei ole  paljon väliä Makaroville, onko raha tienattu tehtaassa vai mehästä, rahan hinta on kaikille sama. Väite laina-ajan pitkittymisestä unohtaa sen, että avohakkuun jälkeen joudut kaivamaan kuvetta tai ottamaan uutta lainaa satojen hehtaarien taimikoihin, jotka eivät tuota mitään 30 vuoteen. JK-metsässä pääoma on ’maksettu’ ja se tuottaa tuloa tasaisesti. Se, joka sijoittaa hevosiin tai arpoihin, odottaa pikavoittoa – se, joka sijoittaa jatkuvaan kasvatukseen, ymmärtää korkoa korolle -ilmiön voiman

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.2.2026, 11:30

    taimikoihin, jotka eivät tuota mitään 30 vuoteen

    Höpö höpö. Mikä siinä onkin että vain jk-metsä kasvaa korkoa korolle ja vain jk-metsästä otettu raha tuottaa muualle sijoitettuna? Petät Perko itseäsi laskemalla näin. Toivottavasti et kovin montaa lukijaa.

Esillä 4 vastausta, 3,981 - 3,984 (kaikkiaan 3,984)
1 2 3 … 397 398 399