› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,431 - 4,440 (kaikkiaan 4,462)
1 2 3 … 443 444 445 446 447

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 12.3.2026, 16:06

    Nämä kaksi liioittelee uudistus- ja raivauskulut, vähättelevät tasaikäisen kasvua ja liioittelevat jk:n kasvu ja tukkihintoja,Lisksi kaikki on vaan teoreettista eikä kerrota käytännön kuvioista. Teoreettinen tuotto ei lämmitä omaa pankkitliä, vaan todellinen, tilille tullut raha.

    Perko 12.3.2026, 16:20

    Kaksinkertainen uudistus  siihen 50 v tuhonperään tuplaa kulut  aina joka 17 vuosi,  lopuksi on 46 kertainen summa 80 vuoden jaksossa  ( kerro  1000 €). Välillä  saatu raha on tuloa mutta se sijoitus ei  lopu ennen kuin  myy kaiken .  Sama on kuin osakkeet  myymättä!  Aleksis  Kivi  kertoi Lautapää häristä!

    Perko 12.3.2026, 16:47

    Onkikoho k-pylkerö ei ole  kai kuullut  Aleksis Kivestä  aikaisemmin, miten on?

    Visakallo Visakallo 12.3.2026, 16:52

    Mitäs tuumaisitte Perko ja Jovain, jos eläkeyhtiöt alkaisivatkin hoitaa eläkkeitänne samalla systeemillä kuin teidän metsäntuottolaskelmanne ovat? Kerran kuussa tulisi yhtiöiltä ilmoitus, että eläkerahastomme ovat taas tuottaneet niin ja niin monta prosenttia, mutta rahaa he eivät kuitenkaan siirtäisi tilillenne? Olette itse toki moninkertaisia jk-miljonäärejä, joten vastaatte tietysti, ettei sellaisilla eläkkerahoilla olisikaan teille mitään merkitystä, mutta kysyinkin ihan vain periaatteessa.

    Perko 12.3.2026, 17:41

    Kyllä, eläkerahastoa ja metsän uudistamista (aukon uudistamista) voi verrata toisiinsa monesta näkökulmasta. Molemmat ovat erittäin pitkäaikaisia sijoituksia, joissa alkupanos kasvaa korkoa korolle vuosikymmenten ajan mutta,  mutta!
    Etumerkki on sijoituksen ”moottorin” suunta: se määrittää, rakentuuko varallisuutesi korkoa korolle -ilmiöllä vai sulaako se velkakierteen tai arvonlaskun vuoksi.  Maahan haudattu ei palaa samoin kuin  muu sijoitus jos  on tuotto  kasvaa  lisää rahana . Puut eivät tunnista rahana eivätkä  siitä lisää rahaa nippuun yhtään.  Puut ovat kasvaneet  jo ennekuin fyrkka on keksitty.

    Kuusiuskova 12.3.2026, 18:13

    Hohoijaa,no ei taida kovin usein tulla jk-tili tilille asti, se on vaan laskennallinen ja teoreettinen… onneksi me tamppaajat saamme säännöllisesti myydä isoja, puustoisia leimikoita. Ei tarvitse ostajilta anoa että tule tänne jk-metsään, edellisestä hakkuusta on taas 8v.

    Perko 12.3.2026, 18:44

    Teoria tukee mallia, jossa velka pidetään minimissä uudistusvaiheessa. Velka sopii paremmin varttuneen puuston ostoon, jossa hakkuumahdollisuus on ja tarvitset  sahallesi uutta puuta  teriin, jolloin velasta päästään voitolle lankun myynnillä.

    Perko 12.3.2026, 20:44

    Metsätalouden kannattavuuslaskelmissa, kuten usein Metsälehden artikkeleissa, uudistuskuluja häivytetään käyttämällä matalaa laskentakorkoa ja sivuuttamalla alkuinvestoinnin merkitys pitkällä aikavälillä. Kulujen vaikutusta vähätellään myös korostamalla verovähennyksiä ja hyödyntämällä harhaanjohtavia vuosikeskiarvoja, vaikka todellisuudessa 2000 €/ha aloitusinvestointi vaatii yli 30 000 € tuoton 70 vuoden päästä 4 % korolla vastaavaantalletukseen nähden.

    Epäilyihin vastaus: Kassavirta jatkaa normaalisti  ja  on tulossa siihen  11 % kasvun  ja 20% tuottavuuden tavoitteeseen uusille kuvioille.

    Kuusiuskova 12.3.2026, 22:52

    Perko vaan hoitamaan kaikki Suomen metsät, kyllä tulisi rahaa kaikille ovista ja ikkunoista.

    Metät kunnossa! 13.3.2026, 03:50

    Eläkerahastoa hoidetaan vuosittain eikä siinä aikajanassa ole mitään välietappeja. Siihen sitoutuu siinä vaiheessa kun alkaa maksuja maksamaan. Jk-hommaa voi ajatella ihan vastaavaksi. Jaksollinen on myös aivan sama. Se alkaa siitä kun lainhuuto tilaan kirjataan eikä riipu siitä onko siellä kalikkaakaan pystyssä. Tai sitten on paljonkin puuta. Kaikki nämä loppuvat lainhuudon siirtymiseen seuraavalle syystä tai toisesta. Kaikki toimenpiteet tällä välillä kuuluvat asiaan. Ei päätehakkuu jossain kohdin ole mikään nollapiste – se on yksi vuosi muiden joukossa omistuksen aikajanassa. Koron laskeminen lähtee vuodesta nolla (osto/lainhuuto) eikä Perkon kuvittelemasta päätehakkuun jälkeisestä istutuksesta. Ja nyt Perko taas polkupyörä tulille ja vauhdilla kumpuilevaan maastoon ajelemaan ja miettimään ”tuottoja”😂!

Esillä 10 vastausta, 4,431 - 4,440 (kaikkiaan 4,462)
1 2 3 … 443 444 445 446 447