› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,291 - 5,300 (kaikkiaan 5,325)
1 2 3 … 529 530 531 532 533

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 6.7.2026, 17:35

    Ilmankos perkolainen teoria ei millään sijoitu käytännön läheiseen fyysiseen toimintaan metsässä !!

    Taas eilen metsäretkikävelyllä satuttiin n. 17 vuotta sitten trombin pyyhkäisemään pikku aukkoon mt-kuusikossa, etelärinne. Lumissa vänkylöitynyttä hiesvesakkoa oli uralla, ja ainoastaan kolme (3) 60-senttistä männyntainta pikku ryhmässä kantomontussa. Ei edes telanjäljissä kuusentaimia. On tullut lukemattomat kerrat nähtyä erilaisia vastaavia livenä moton kopista 4 vuosikymmenen aikana. Ei vakuuta.

     

    konstapylkkerö2 6.7.2026, 18:13

    Teoriat hyvästä puun kasvusta ja tuotoista voi olla mitä tahansa mutta se ratkaisee toimiiko käytännössä. Harsinta pääosin ei toimi kuten teoriassa.  Sama koskee kannattavuusvertailuja tasaikäiseen kasvatukseen ; lähtötiedot on yleensä virheellisiä jotta harsintapropaganda tuottaisi  sopivia lopputuloksia.  Virheellisiä oletuksia on mm. korkeat uudistuskulut, jatkuvat alaharvennukset tasaikäisissä ja harsintametsätalouden kuluttomuus. Lisäksi unohtuu puustopääoman aiheuttamat kulut laskea mukaan .

    Perko 6.7.2026, 20:18

    Tehkää itse oma virheetön aukontamppaus simulaattori joka toimii!  Mie en ole sellaista tehnyt enkä esitellyt.

    Kuusiuskova 6.7.2026, 21:05

    Simulaattorit ei vaan taida yleensä toimia oikeassa elämässä, hyvänä esimerkkinä Luken hiilijälkisimuloinnit.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2026, 21:30

    Lukella on aika hyvät aukkosimulaattorit joita parannetaan koko ajan. Maaperän simuloinnit ovat ne joissa on enemmmän ongelmia.

    Visakallo Visakallo 6.7.2026, 22:00

    Joskus puunkasvu voi yllättää melkoisesti. Mittasin linjaotannalla ensiharvennukseen nyt tulevan, vuonna 2004 kylvetyn männikön rinnakorkeusläpimittoja. Keskiarvoksi tuli 23 cm. Pituutta oli 14-15 metriä. Aluetta ei ole lannoitettu. Puolukkaa näkyi kivennäismaapohja kasvavan. Tämä n. 0,5 hehtaarin hyväkasvuinen alue erottuu kasvun osalta muusta männikköalueesta  selvästi. Peltoa ei ko. paikalla ole kuitenkaan koskaan ollut. Mikä mahtanee olla syynä moiseen kasvuun?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2026, 22:25

    Pyyntikuoppa muinaisina aikoina… paljon luita kasaantunut samoille huudeille?

    Visakallo Visakallo 7.7.2026, 05:08

    Mitään vanhoja ihmiskäden jälkiä ei maastossa näy. Tavallista täkäläistä kumpuilevaa maastoa. Onko sitten maaperässä itsessään olemassa jonkinlainen pienialainen ”apulantaesiintymä”? Kylvösiemenistäkään ei pitäisi selityksen löytyä, sillä samaa jalostetun valiosiemenen ja hyvälaatuisen metsikkökeräyssiemenen seosta siinä ympäröivälläkin alueella keväällä 2004 käytettiin.

    mehtäukko 7.7.2026, 08:16

    ”…Jatkuvan kasvatuksen simulaatioissa käytän algoritmia matriisimalleja sekä puukohtaisia kasvun funktioita ja varjon määrää arvioidaan puiden latvuston kilpailuindeksien avulla.  Laskenta vaatii valtavan määrän puu- ja metsikkötason dataa, kuten puulajin, puiden pituuden,  Rinnankorkeusläpimitan,  runkolukujakauman sekä maaperä- ja valotiedot, jotta hakkuiden ja luontaisen uudistumisen pitkän aikavälin vaikutukset voidaan mallintaa…”        Voi jumankekka näitä paljastuksia.

    Onko siis ihme, ettei käytännöllis-tietopuoliseen metsätalouteen ole saatu ensimmäistäkään tyhjentävää vastausta. Sen sijaan esim. tietämättömyys pystykaupan korjuun hinnasta osoittaa jo perusasioiden tiedonpuutteen. Ja eihän näin tyyppi/kaksoset pysty edes kommentoimaan jaksollisen ja jk:n lukuisista eroavaisuuksista jaksollisen hyväksi. Haukkuu kyllä, kun faktat puuttuu !!

    Kuusiuskova 7.7.2026, 08:55

    Juuh, sitä kaikenlaista teoreettista tietoa kyllä kerrotaan ties mistä muuttujasta….. mutta sitten tosiaan hehkutetaan hankintakauppaa eikä tiedetä perustavanlaatuista faktaa edes pystykaupasta, on siinä aikamoisia ristiriitoja… no jokainen tavallaan.

Esillä 10 vastausta, 5,291 - 5,300 (kaikkiaan 5,325)
1 2 3 … 529 530 531 532 533