Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,981 - 5,990 (kaikkiaan 6,018)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain Jovain

    Tuskin kuitenkaan, jk metsät eivät ole vanhoja metsiä, ovat parhaassa kasvun ja tuoton vaiheessa olevia metsiä. Eivät taantuvan kasvun vaiheessa olevia metsiä, sen mm Lähteen tutkimus osoittaa. Asetetaan rajoja, mutta ei metsien taantumalle asetettavia, ovat metsien ennen aikaiselle päättämiselle asetettavia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Linkedinissä väitettiin, että metsänkasvatus suolla ei ole järkevää, kun se kuluttaa turpeen hiilivaroja. Mielestäni jossain on sanottu, että puu sitoo yleensä hiiltä kasvuun nopeammin kuin mitä sitä vapautuu turvemaaperästä. Ja myös ojittamattomalta suolta voi tulla päästöjä, mikä heikentää sen asemaa vertailussa.

    Lisäksi arveltiin, että puiden korjuu on ojikoilla niin kallista, että se vetää puunkasvatuksen talouden miinukselle. Mitä mieltä on raati tästä?

    Aika hurjalta tuntuisi jos vain korjattaisiin puut pois ja ennallistettaisiin kaikki ojikot. Kai talouslaskelmiin on jotain oikeaakin tietoa eikä vain mututietoa saatavissa?

    mehtäukko

    ”…Lisäksi arveltiin, että puiden korjuu on ojikoilla niin kallista, että se ..” Millähän perusteella? Hyvinkin usein normi korjuuta. Kerran kävi, että olimme neljäs joka sai ojikolta puut pois, ja johon kerran ajokone upposi. Lavotus oli tehtävä riittävän ajoissa, kuormakokoja vajuutettava ja ajettava lenkkinä kahteen suuntaan. Siitä kertyy lisäliksaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä tarkemmin korjuun kalleudesta muuta kuin että ilmeisesti ennallistettaessa on ollut vaikeuksia saada puita kaupaksi. Näillä kohteilla on voinut olla esimerkikis huono kertymä.

    Mutta asia on huomion arvoinen. Kun veden pintaa halutaan soilla nostaa ja siirtyä enemmän  jatkuvaan kasvatukseen, korjuuolosuhteet heikkenevät.

    mehtäukko

    Kun rungot ovat tarpeeksi järeitä, riittävästi ja kohtuu ajomatkan päässä tiestön vaikutuspiirissä, ei  kysyntä ollene huonoa. Aivan hatelikot ovat erikseen.

    konstapylkkerö2

    Ei mitään eroa turvemaan talvikorjuun hinnoissa kangasmaiden talvikorjuuleimikoihin verrattuna.

    Perko

    Naapurin isännän viimeisin avohakkuu kuulemma sukelsi taloudellisesti niin syvälle suohon, että pelkät korjuukoneiden hinaukset söivät kolmen sukupolven säästöt. Tulos jäi reilusti pakkaselle, tilit tyhjinä ja takamus ruvella. Mutta tiedättekö mitä? Minusta tuntuu se aukko on silti aivan  piruksi  kaunis.  En ole  varma, mutta siltä se saattaa näyttää.  Onkohan jollain  mielipidettä?   Ihe kirjoitin.

    mehtäukko

    ON.   Ontuu ja pahasti perkolaisen todistus hölynpölyksi.

    Avohakkuu on poikkeuksetta pystykauppaa. Sitä ei toteuteta tuolla logiikalla. Jo hakkuu näyttää työn jatkamisen mielekkyyden. Ja lisä kustannukset eivät edes tule myyjän kontolle.

    Kuusiuskova

    No jos puutonta nevaa aukkohakataan  niin noin voi käydä.   Vai olisko joku uskonut Perkon jk-propagandaa? Kyllä Perkon suunnalla on kalliit konetunnit jos kolmen sukupolven säästöt menee koneiden hinauksiin. Miten ollenkaan saat korkolaskelmasi plussalle edes sadan vuoden jälkeen? Otan osaa surkeaan kannattavuuteen Perko.

    Ps, keksi uskottavampi provo ensi kerralla.

    Visakallo Visakallo

    Kysyn nyt Perkolta ja muiltakin palstan nimittelijöiltä, että syytätkö Metsälehteäkin minun lisäkseni valehtelijaksi, kun lehti julkaisi tuolla uutisissa ja blogeissa rauduskoivikon kasvatusohjeet?

Esillä 10 vastausta, 5,981 - 5,990 (kaikkiaan 6,018)