› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,321 - 6,330 (kaikkiaan 6,573)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Miksi pitäs’ selittää  hölmöläisille?  Omistukseni ovat täysin selvät ja juridisesti aukottomat.  Keskustelun siirtäminen näihin itsestäänselvyyksiin vaikuttaa vain yritykseltä viedä huomio pois itse kasvatusmallien vertailusta.
    Voisitte vaikka vaivautua perehtymään tuottolaskentaan; se kun näkyy teillä olevan pelkkää väärin söperrystä.   Tai  edes yrittää opetella  sitä!

     

    Perko

    Uuden metsälain painopisteen on siirryttävä viraston byrokratian tehostamisesta aidon taloudellisen ja ekologisen vastuun ymmärrys. Esitän lakiin seuraavat konkreettiset vaatimukset:
    * Ennakkolupavelvoite: Ennen hakkuuta on esitettävä laskelmat siitä, mikä on toiminnan edistyksellinen hyöty.
    * Vähimmäispuuston tuottovaatimus tai vakuusraha: Jos metsä hoidetaan kelvottomasti tai tuhotaan tahallaan, hakkaajalta on perittävä 5 000–8 000 euron hehtaarikohtainen vakuusraha puuston ja kasvun palauttamiseksi.
    Metsänomistajuus vaatii talous- ja omistusälyä. Jos todellinen tuottolaskenta on avutonta söperrystä, lakisääteisen vakuusrahan pakko opettaa nopeasti ottamaan taloudellisen vastuun teoistaan.

    konstapylkkerö2

    Sinä se höperehtijä Perko olet tuottolaskelmissa. Et osaa ajatella etkä laskea itse. Toistelet vain harsintafirmojen tuottamaa hölynpölyä. Selkeästi trolli joka yrittää hämmentää ajatuksia pois olennaisesta. Eli käytännön tuloslaskennasta. Jollakin pelkällä uudistuskulujen korkojen laskennalla ei ole yksistään mitään merkitystä kokonaistuloksen kannalta. Lopeta jo typerehtiminen ja ota selvää oikeasta tuloslaskennasta. Mutta ethän sinä enää siihen edes pysty.

    Btw. Olin aikoinaan lukiossa pitkän matikkaluokan priimus ja suoritin myöhemmin yliopistossa useita matikan ja fysiikan kursseja hyvin. Nämä metsäpuolen tuottolaskelmat on helppoja tehdä ja ymmärtää.   Vilttiketjun ukot Perko ja Jovaini ei näytä ymmärtävän mistä puhuvat.

    Perko

    pylkerön  laskelmassa jäi tuotto alle 70 euroa  vuodessa hehtaarilla. Se on sijoituksiin nähden  olematon!

    konstapylkkerö2

    Et sitten tajunnut sitä yhtä esimerkkiäkään. Pääosa tuotosta tulee tietenkin ensiharvennuksen jälkeen, kun tukkipuuta myydään paljon.

    Kuusiuskova

    Ei se mitään ymmärrä metsänhoidosta, ottaa vaan päähän kuin jk-metsille tulee uudet velvollisuudet. Ei vaikka vääntäisi rautalangasta, niin vastaukset on vaan samaa liirumlaarum höpötystä. Ja et saa  tuollaiset vaatimukset mihinkään lakiin, vai meinaatko asettua ehdolle ensi vuoden vaaleissa?

    Voisi mielluummin lisätä lakiin 1000€ vakuusmaksu jk-hakkuille, jota käytetään kuin taimia ei tule riittävästi, se olisi paljon parempi toimenpide.

    Ja täällä toinen pitkän matikan ja fysiikan läpikäynyt, tälläkin hetkellä virkistän niitä taitoja kuin jälkikasvu lukee kanssa pitkää matiikkaa.

    Perko

    Lukion laudaturit ja yliopiston vanhat kurssimerkinnät eivät paljoa paina, jos lopputuloksena on vain avutonta söperrystä ja paljaaksihakattuja ryteikköjä. Suomessa on aina silloin tällöin jaettu opiskelupaikkoja täysin hukkaan – niistä kun ei tunnu syntyvän muuta kuin ikiteekkareita, jotka elävät menneissä meriiteissään ilman kykyä soveltaa oppimaansa käytännön taloudelliseen todellisuuteen. Jos ne laskelmat kerran ovat niin helppoja, luulisi sinunkin jo kykenevän esittämään jotain konkreettista pelkän uhoamisen sijaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisko aika Perko palata asiaan – sen sijaan että nälvit henkilöitä.

    Metsälehti voisi tehdä juttuja metsätalouden kannattavuuden laskennasta? Voisi haastatella esimerkiksi metsärahastojen parissa tai pankkialalla vaikuttaneita/vaikuttavia: Mikael Beck, Petri Kortejärvi ja Kari Kangas.

    Perko

    Btw, jos ne teidän laskemanne metsätuotot kerran ovat niin huikeita ja varmoja, niin teillähän ei ole mitään ongelmaa tallettaa siitä varmasta tuotosta ehdottamaani 5 000–8 000 euron hehtaarikohtaista vakuusrahaa tuottotilille kassaan ennen hakkuita.
    Luulisi pitkän matikan priimuksen ymmärtävän, että jos riskitön tuotto on taattu, vakuuden asettaminen on pelkkä muodollisuus. Vai loppuuko se oppi ja varmuus heti, kun pitäisi vastata omista puheistaan omalla lompakollaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ole puhuttu riskittömästä, vaan matalan riskin sijoituksesta. Yleensä metsään sijoitettaessa pääoma ei ole vaarassa alentua. Iso metsätuho voi sen tehdä, mutta niihin voi varautua mm. puulajisekoituksella, ikäluokkarakenteella ja metsävakuutuksella. Toisin kuin on nähty mm. asuntoihin ja osakkeisiin sijoittavilla.

Esillä 10 vastausta, 6,321 - 6,330 (kaikkiaan 6,573)