› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,351 - 6,360 (kaikkiaan 6,542)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    En Perko ole esittänyt tuollaista rajausta, että parhaat kasvupaikat heikomman tuoton menetelmille. Mitä ne edes ovat, sehän riippuu täysin miten homma toimii tai ei.

    Suometsien tutkijat suosittelevat, että jk sopii erirakenteisiin uudistuviin korpikasvupaikkoihin. Sopii mielestäni myös silloin kun erirakenteinen kangasmetsä uudistuu hyvin. Vaikka ei uudistuisikaan niin jk voi halutessaan harjoittaa niin kauan kuin poimittavaa riittää.

    Kelpaako tämä?

    Perko

    On usein toistettuna ja samalla annettu vaikutelma muualle soveltumattomana ,  ”Jatkuvapeitteistä voidaan suositella etenkin korpien sopiviin kohteisiin. Sen sijaan rämeillä paras ratkaisu voi olla vaikka kaistalehakkuu ja tarvittaessa maanmuokkaus.”  tuo oli äskettäin.   Kaikki käy!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En ole kieltänyt soveltamasta, mutta vaikutelmaksi on muiden kertomuksista muodostunut: kun kuusi on kasvatettava pääpuulaji, niin mahdollisuudet ovat paremmat. Jos muotoillaan näin:

    jatkuvaa kasvatusta voi halutessaan soveltaa kun metsässä on siihen edellytykset

    Perko

    Juuri näin! Siellä sitä sitten istutaan äskettäin paljaaksi pyyhityn aukon reunalla seuraavat 20 vuotta tyhjin taskuin. Kun ne helpot kuutiot on kerran myyty, jäljelle jää vain kallis lasku maanmuokkauksesta ja taimista.

    Seuraavat vuosikymmenet saakin kyyristellä rahattomana. Samaan aikaan hallitussa jatkuvassa kasvatuksessa muutoksessa siitä samasta puustosta olisi saanut tässä ajassa jo jälleen uutta, arvokasta tukkia myyntiin! Mutta minkäs teet, kun oma laskutaito petti ja taikurit ehti arvokasvupuut jo hävittää näyttämöltä. Toteamus ” ei se toiminut!”  Niin oli jo omassa päässä päätetty ennekuin oli aloitettu.

    konstapylkkerö2

    Täysin sheissea taas perkolta. Kun useimmissa tapauksissa ei edes ole mitään järkeä yrittää harsintaa , paras ja tuottavin menetelmä on usein päätehakkuu ja viljely jos luontaiseen ei ole edellytyksiä.

    Kuusikossa jossa tehtiin istutus 15 vuotta sitten on eh edessä 3-4 vuoden päästä. Taimet tuohon kohteeseen kustansi puun ostaja, maanmuokkaus kustansi 50% normaalihinnasta . Nettomenot n.250 €/ ha.  Kasvu aivan eri luokkaa kuin olisi ollut pilaamalla harsimalla . Kun harsintametsissä odotellaan taimien kasvamista metriseksi jalostetut istutustaimet ehtii ensiharvennuskokoon ja ylikin sen.

    Perko

    Siinähän se aiemmin kuvattu tuho ja ajatuksen sumeus tulikin pylkeroltä tekstiksi asti! Luulotellaan asioiden tapahtuvan ilmaiseksi ja säästetään muka kuluissa, kun ’puunostaja kustansi taimet’. Ei kai kukaan aikuinen metsänomistaja enää nykypäivänä kuvittele, että pörssikonsernit jakavat lahjoituksia hyvyyttään? Se ostajan ’ilmainen’ kädenojennus otetaan tasan tarkkaan takaisin siinä vaiheessa, kun leimikon puunhinta poljetaan alas. Se on kuitattu omasta pussista jo ennen kuin yhtäkään tainta on maahan painettu.
    Vahinko on tapahtunut jo silloin, kun oma laskutaito ja järki jätettiin narikkaan. Samalla kun siellä nyt juhlitaan 15 vuoden odottelun jälkeen vasta ensiharvennusta (eli kuitupuun poistoa), hallitussa jatkuvassa kasvatuksessa olisi jo otettu arvokasta tukkia ja tuhasiaeuroja tilille – ilman, että tarvitsee kyyristellä rahattomana vuosikymmeniä ja rahoittaa vapaaehtoisesti oman ostajansa liiketoimintaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voisitko Perko kirjoittaa vain silloin kun mieleen tulee jotain uutta? Nyt sinä olet niin kuin se Bill Murrayn esittämä päähenkilö elokuvassa Päiväni murmelina eli toistat aina uudelleen samaa levyä.

    Perko

    Jos tekstini tuntuvat ’Päiväni murmelina’ -elokuvalta, niin teidän aukkohakkuunne se vasta todellinen aikasilmukka onkin: siellä sitä vahditaan saman tyhjän aukon reunalla vuosikymmenestä toiseen ilman tuloja ja riemuitaan siitä, miten ’halvalla’ saatiin taimet ostajalta. On suorastaan ihailtavaa, miten vähästä ihminen pystyy riemuitsemaan, kun taskut ovat tyhjät ja tulevaisuus pantattu yhtiön tilille. Se sama  vanha 70 vuoden levy teillä vasta pyöriikin – erona vain se, että meillä jatkuvassa kasvatuksessa tilille sentään maksavat oikeita Euroja!   Ihan mielelläni  kirjottelen  vaikka  näteist’  flikoist’ mut  mite joku voip rakastaa metä aukkoja, sitä mie  ihmettele!

    oksapuu

    Selvitäppä nyt mitä se kehitysluokka jakauma tarkoittaa…

    Aukko on vain yksi kuvio siinä pitkässä listassa käsittely kuvioita. Enempi kasvaa mitä tulee hakattua.

    Btw. tässä viimeisimmässä kakkos harvennksessa lähti 70% tukkia. Ilmeisesti jotain on tullut tehtyä oikein. Semmoinen 10 vuotta niin pistän aukoksi ja tehdään kunnon tili.

    Taiki

    Se vasta hölmöyden huippu on kun myydään jatkuvankasvatuksen tukit harvennuspuun hinnalla.

Esillä 10 vastausta, 6,351 - 6,360 (kaikkiaan 6,542)