› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 6,554 vastausta, 87 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,341 - 6,350 (kaikkiaan 6,552)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Entä harvennuspoistumat eli koivikon kokonaistuotos per vuosi?

    *

    Meniköhän maine Linkkarissa, tai siis tuli ikävän ihmisen maine, kun kirjoitin Rajat hakkuille -puuhamiehille, että avohakkuiden rajoituksista koituisi monenlaista harmia. Marmatin että luontokatoa taklaavien toimien valinnassa pitää huomioida sekä hyödyt että haitat.

    Hiilinielujen puolustus ei myöskään saa niin paljon tykkäyksiä kuin hiilivarastojen kasvatus. Mutta jatkan urputusta…

    Luken vastaus kokoomuksen kysymykseen oli ihan hyvä, eikä sisältänyt avohakkuiden rajoituksia (kuten ei myöskään Sitran/Luken/Syken äskettäinen raportti, kts. taulukko esim. PKMO.org).

    http://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnonvarakeskuksen-vastauksia-kokoomuksen-lausuntopyyntoon

    Visakallo Visakallo

    A.J:lle: Kolmesta harvennuksesta on tullut yhteensä 140 mottia, eli 300+140= 440. 440:36 = 12,2 M3/ha/v.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Visakallo. Edelleen vahvistuu se kuva, että pääpuulajeillamme voidaan etelän hyvillä kasvupaikoilla ja hyvällä hoidolla päästä yli 10 m3 vuosikasvuun. Näissä tuloksissa ei yleensä ole vielä mukana tulevaa jalostushyötyä, mutta lannoituksia voi olla osa raportoijista tehnyt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On mahdollinen. Suomen metsien kokonaiskasvun suureen nostoon en kuitenkaan usko, koska metsämaahan kohdistuu monenlaisia käyttöpaineita ja kaikkea metsämaata ei koskaan hoideta niin hyvin kuin Vessi, Visakallo, Kuusiuskova ja muut puuntuottajat tekevät.

    Perko

    Noissa A J :n  mainitsemissa kohteissa  ei  myyntipuidenkasvulla voi  hurrata, ovat  muutenkin  aukotuksen jätettä, vaajaa tuottoista puustoltaan ja käsitelty pitkäksi aikaa  taloudellisesti ongelmaksi.  Outoa ylistystä!

    Mahdollisuus olisi koko pinta-alalla  nostaa  myyntituloa  ja helpottaa  kuluissa ja raivauksissa.

    Perko

    Siinä  ne  hölmöimpien eväät häviää  ensimmäisenä kun matematiikka voittaa  luulot!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäuutiset: koivun erikoistyvestä tarjottiin 160 euroa. 👏

    Perko

    ”200 m3/ha puusto pystyssä aiheuttaa 15 vuodessa 6% korkokannalla laskettuna 28000€/ha pääomatulotappion ” .  Tuo kannattaa pitää mielessä  kun  iskee mieli kehua  ylipaksulla kuusikon  massalla!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Silja Keräsen mainiossa kirjassa kritisoidaan Tapion metsänhoidon suosituksia että niissä ei kannusteta jatkuvapeitteiseen kasvatukseen suometsissä. Hänen mielestään vedenpinnan nosto ja avohakkuiden välttäminen olisivat tehokkaimmat päästöjen alennuskeinot suometsissä. Ihan oikean suuntainen suositus mutta jättää huomiotta sen että tilanteet ovat suometsisä hyvin erilaisia riippuen lämpösummasta, suotyypistä, turpeen paksuudesta, puuston rakenteesta ja puulajeista. Jatkuvapeitteistä voidaan suositella etenkin korpien sopiviin kohteisiin. Sen sijaan rämeillä paras ratkaisu voi olla vaikka kaistalehakkuu ja tarvittaessa maanmuokkaus.

    Perko

    A J logiikassa mättää ja pahasti: miksi ihmeessä parhaat ja rehevimmät kasvupaikat pitäisi jättää heikomman tuoton menetelmille? Kun metsä on parhaassa arvokasvussaan, sen tuottokerroin on monikertainen. Jatkuvalla kasvatuksella nämä nopeakasvuiset kohdat saadaan pidettyä arvokkaassa tukkipuun tuottovaiheessa kaiken aikaa, sen sijaan että ne nollattaisiin avohakkuulla riuku- ja taimivaiheeseen. Juuri parhailla kasvupaikoillahan jatkuvan peitteisyyden taloudellinen hyöty on suurin.

Esillä 10 vastausta, 6,341 - 6,350 (kaikkiaan 6,552)