› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,361 - 6,370 (kaikkiaan 6,522)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Kuusiuskova

    On ilo käydä kaupaa yhtiöiden kanssa kuin on hyvät leimikot mitä myydä. 400 motin  kuusikko on aina ollut todella helppo myydä.

    Perko

    Siinähän se hölmöys ja laskutaidottomuus vasta huipussaan olisi ollutkin, jos ne puut olisi lahjoitettu pelkällä propsin hinnalla avohakkuussa! Se hölmöys kun vielä kolminkertaistuu ja kertautuu seuraavissa taistoissa, kun maksettavaksi tulevat kalliit maanmuokkaukset, taimet ja raivaukset – eikä mitään tietoa todellisista tuloista ole seuraavaan 30- 50 vuoteen. Arvokasvu  (600 euroa) tuotti 15- 50 % vuosituottoa vähällä vaivalla  12 vuodessa 6400 € /ha  .  Raha   ratkaisee !

    Yleensä vielä onnistuu kaupat jopa tuhansilla kuutioilla ongelmitta ja on useita tarjouksiakin.

    oksapuu

    Olen kyllä huomannut että 1000 mottia on se raja minkä jälkeen alkaa saamaan puulle kunnon hintaa.

    Voipi olla paha rasti raapia jk-harsinnalla kokoon.

    Kuusiuskova

    Voisitko nyt palata sinne omaan ketjuusi Perko satuineesi.

    Minä tarkoitin oksapuu 400 motti/ha leimikoita, ja tottakai hinta on kohdillaan kuin yli 1000 mottia myydään kerralla. Taitaapi runkohintakin olla yli 85 € parhaimmissa kohdissa tällä hetkellä.

    Jovain Jovain

    Oliko sillä väliä, korjuuta 2,5 ha vai 10,0 ha.  2000 mottia jää pystyyn lihomaan ja uutta myyntiä odottamaan. Jk:n käsittelykerrat ovat siinä, pientä raivausta ja taimikonhoitoa, mutta montako käsittelukertaa hoitotöitä jaksottaisen 2,5 hehtaarille laitetaan?

    Kuusiuskova

    On sillä väliä korjuukustannuksissa totta kai.  Ja tässä EI puhuta jk, sille on oma ketju Jovain.

    KuneKoski

    Jos kerralla korjattavaa alueen pinta-alaa kasvatetaan nelinkertaiseksi, niin silloin hakkuiden väliäkin on kasvatettava yhtä paljon. Muuten loppuu pinta-ala kesken, tai kestävä hakkuumäärä ylitetään. Sitä pitkää hakkuiden väliähän täällä on kauhisteltu. 30 ha:n tilalla tuo olisi 3 hakkuukertaa ja sen jälkeen odoteltaisiin seuraavaa kierrosta. Että on sillä väliä.

     

    Perko

    Lisää pähkinöitä sunnuntaille;   Jotta paljaan maan arvo ja kalliit uudistuskulut saadaan peitettyä 30 vuodessa siten, että sijoitus tuottaa 6 % puhtaan nettotuoton pääomalle ja kattaa lisäksi 30 % pääomatuloveron, hehtaarikohtaisen myyntitulon on 30 vuoden kuluttua oltava vähintään 16 410 euroa.

    Jos 30 vuoden päästä harvennuksesta saadaan pelkkää propsia ja vähän pientukkia (keskihinta esim. 40 €/m³), hehtaarilta pitäisi hakata käsittämättömät 410 mottia puuta, mikä on biologinen mahdottomuus 30-vuotiaassa nuoressa istutusmetsässä.    Onko jollakin onnistunut?

    Jovain Jovain

    Kuusiuskova tässä ketjussa on jk vertailtua käyty alusta alkaen, taidat puhua omiasi.  Mitä hakkuiden väliä on kasvatettava tai puut loppuvat kesken. Jk metsä kasvaa ja tuottaa puuta koko ajan, on vähän sama kuin Konstan laskelmissa, ei ota huomioon.

    MaalaisSeppo

    Perkon voisi selvemmin sanoa, että hänen laskelmissaan jaksollisessa kasvatuksessa ensi harvennuksessa metsään jäävä puusto on arvotonta jätettä, mutta jatkuvassa arvopuustoa. Muutoin ei hänen laskelmissaan ole järkeä.

Esillä 10 vastausta, 6,361 - 6,370 (kaikkiaan 6,522)